Tällainen on medioiden julkaisema Trumpin Ukraina-rauhansuunnitelma kohta kohdalta
Yhdysvaltalainen Axios-verkkolehti kertoi perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa saaneensa kokonaisuudessaan käsiinsä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelman Ukrainan sodan lopettamiseksi. Tämän jälkeen suunnitelman julkaisi myös ainakin uutistoimisto AFP.
Tätä ennen sisällöstä liikkui hajanaisia tietoja ja ilmeisesti myös vääriä huhuja. Toistaiseksi sisältöä ei ole virallisesti vahvistettu Yhdysvaltojen, Ukrainan, Venäjän tai muiden taholta.
STT julkaisee suunnitelman Axiosin pohjalta osin tiivistettynä ja selitettynä. Suunnitelma toimisi pohjana mahdollisille neuvotteluille, jos ne saadaan käynnistettyä.
1. Ukraina pysyy itsenäisenä.
2. Venäjän, Ukrainan ja Euroopan välillä solmitaan kattava hyökkäämättömyyssopimus. Siinä kaikki kitkakysymykset viimeisen 30 vuoden ajalta sovitaan selvitetyiksi.
3. Venäjä ei enää hyökkää naapurimaihin, eikä sotilasliitto Nato enää laajene.
4. Venäjän ja sotilasliitto Naton välit selvitetään Yhdysvaltojen välityksellä. Kaikki auki olevat turvallisuuskysymykset sovitaan sekä mahdollistetaan yhteistyö ja taloudellinen kehitys tulevaisuudessa.
5. Ukraina saa turvatakuut. Yhdysvaltalainen turvallisuuslähde on kertonut Axiosille, että ne tarkoittaisivat ”selkeitä” turvatakuita Yhdysvalloilta.
6. Ukrainan asevoimat saisi olla korkeintaan 600 000 henkilön vahvuinen. Axiosin mukaan tämä kutistaisi Ukrainan asevoimia noin yli 200 000 henkilöllä nykyisestä.
7. Ukraina kirjaisi perustuslakiinsa sen, ettei se liity sotilasliitto Natoon. Vastaavasti Nato kirjaisi peruskirjaansa, ettei Ukrainaa oteta jäseneksi.
8. Nato ei vie joukkojaan Ukrainan maaperälle. Axiosin mukaan kuitenkin jotkut Nato-maat, kuten Ranska ja Britannia, ovat suunnitelleet ehdotuksia siitä, että pieniä eurooppalaisjoukkoja voisi lähettää Ukrainaan sodan jälkeen.
9. Eurooppalaiset hävittäjät pysyisivät asemoituina Puolassa.
10. Yhdysvallat saa rahallista korvausta turvatakuista Ukrainalle. Jos Ukraina hyökkää Venäjälle tai ampuu sinne ohjuksia, se menettää turvatakuut. Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, se saa vastaansa koordinoituja sotilaallisia toimia, jonka lisäksi kaikki pakotteet palautetaan voimaan eikä Venäjän Ukrainassa miehittämiä alueita enää tunnusteta.
11. Ukraina saa liittyä EU:hun. Hakemisvaiheessa Ukraina saa etuoikeutetun pääsyn unionin markkinoille.
12. Ukraina saa merkittävän maailmanlaajuisen tukipaketin jälleenrakentamista varten. Tätä varten perustetaan Ukrainan kehitysrahasto, josta investoidaan nopeasti kasvaviin teollisuudenaloihin sekä teknologiaan. Yhdysvallat tekee yhteistyötä Ukrainan kanssa muun muassa Ukrainan kaasuinfrastruktuurin uudelleenrakentamiseksi sekä yhteistä käyttöä varten. Maailmanpankki valmistelee erityisen rahoituspaketin jälleenrakentamista varten.
13. Venäjä saa taas pääsyn maailmanmarkkinoille ja se kutsutaan takaisin G8:n jäseneksi. Pakotteet puretaan asteittain ja harkiten. Yhdysvallat aloittaa taloudellisen ja laaja-alaisen yhteistyön Venäjän kanssa.
14. Venäjän ulkomailla jäädytetyt varat vapautetaan. Näistä 100 miljardia dollaria käytetään Yhdysvaltojen Ukrainassa johtamiin jälleenrakennus- ja muihin hankkeisiin. Yhdysvallat saa puolet hankkeiden voitoista. Loput sijoitetaan Yhdysvaltojen ja Venäjän erilliseen sijoitusvälineeseen ja yhteishankkeisiin. Eurooppa kerää omalta osaltaan 100 miljardia dollaria Ukrainan jälleenrakentamiseen.
15. Yhdysvallat ja Venäjä perustavat yhteisen turvallisuusyöryhmän sopimuksessa sovittujen asioiden toteuttamisen.
16. Venäjä sisällyttää lakeihinsa hyökkäämättömyysperiaatteen Eurooppaa ja Ukrainaa kohtaan.
17. Yhdysvallat ja Venäjä sopivat jatkavansa ydinasevalvontaa koskevien sopimusten, mukaan lukien START I -sopimuksen, voimassaoloa. Uuden START-sopimuksen on määrä päättyä helmikuussa.
18. Ukraina sitoutuu ydinaseettomuuteen kansainvälisen ydinsulkusopimuksen mukaisesti.
19. Zaporizhzhjan ydinvoimala otetaan käyttöön kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n valvonnassa. Venäjä ja Ukraina saavat kumpikin puolet voimalan tuottamasta sähköstä.
20. Sekä Venäjä että Ukraina sisällyttävät muun muassa koulujen opintosuunnitelmiin opetusta, joka tähtää suvaitsevuuden lisäämiseen eri kulttuureja kohtaan sekä rasismin ja ennakkoluulojen kitkemiseen. Ukraina omaksuu EU:n säännöt uskonnonvapaudesta sekä kielivähemmistöjen suojelemisesta. Syrjivät toimenpiteet lopetetaan molemmissa maissa, ja maat sallivat oikeudet toistensa medioille ja koulutukselle. Kohtaan sisältyy myös maininta siitä, että kaikkinainen ”natsitoiminta” tulee kieltää.
21. Venäjän miehittämät Krimin niemimaa sekä Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa tunnustetaan ”käytännössä” eli de facto venäläisiksi. Hersonissa ja Zaporizhzhjassa rintamalinja jäädytetään nykyisille kohdilleen, mikä tarkoittaa Venäjän valtaamien alueiden tunnustamista käytännössä Venäjälle kuuluviksi. Muista valtaamistaan alueista Venäjä luopuu. Ukrainan joukot puolestaan vetäytyvät Donetskin alueen siitä osasta, jota Ukraina yhä hallitsee, ja kyseiselle alueelle perustetaan puolueeton demilitarisoitu puskurivyöhyke, joka on kansainvälisesti tunnustettu Venäjälle kuuluvaksi mutta jonne Venäjän sotilaat eivät astu.
22. Ukraina ja Venäjä sitoutuvat olemaan yrittämättä muuttaa näitä järjestelyjä voimakeinoin. Turvatakuut eivät suojaa Ukrainaa, jos se yrittää rikkoa sopimusta.
23. Venäjä ei estä Ukrainaa käyttämästä Dneprjokea kaupalliseen toimintaan. Viljan kuljettamisesta vapaasti Mustanmeren yli sovitaan.
24. Perustetaan humanitaarinen komitea. Kaikki sotavangit ja ruumiit vaihdetaan vastavuoroisesti. Kaikki siviilivangit ja panttivangit palautetaan, mukaan lukien lapset. Venäjän kerrotaan siepanneen sodan aikana useita tuhansia ukrainalaislapsia miehittämiltään alueilta Venäjälle.
25. Ukrainassa järjestetään vaalit sadan päivän sisällä. Aika lasketaan ilmeisesti sopimuksen voimaan astumisesta.
26. Kaikki konfliktiin osallistuneet henkilöt saavat täyden armahduksen toimistaan sodan aikana. Mitään oikeustoimia ei nosteta tulevaisuudessa niihin liittyen. Tämä voisi tarkoittaa myös, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin kansainvälinen pidätysmääräys käytännössä poistuisi voimasta eikä häntä voitaisi tuomita sotarikoksista.
27. Laillisesti sitovan sopimuksen toteuttamista valvoo rauhanneuvosto, jota johtaisi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Rikkomuksista seuraisi pakotteita. Axios huomautti tämän kohdan noudattelevan Trumpin ehdottamaa sopimusta Israelin ja Hamasin välille Gazassa.
28. Kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen, aselepo astuu voimaan välittömästi. Samalla Ukraina ja Venäjä vetäytyvät sovittuihin asemiinsa ja aloittavat sopimuksen noudattamisen.