Tutkija: Stubb ei halua ärsyttää ketään – Kakkossijasta voidaan nähdä tiukka kisa
Presidentinvaalien ennakkoäänestyksen alkamiseen on enää viikko aikaa. Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin mielestä tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin kokoomuksen Alexander Stubb on matkalla vaalien toiselle kierrokselle.
– Mikäli nyt ei tapahdu mitään yllättävää. Aina tietysti voi tapahtua jotain, jokin skandaali tai virhearvio, Grönlund sanoo STT:lle.
Grönlundin mukaan eduskuntavaalitutkimuksista tiedetään, että noin 60 prosenttia äänestäjistä valitsee ehdokkaansa vasta viime viikkoina, jopa viimeisellä viikolla ennen äänestämistä. Tämä ei kuitenkaan ole täysin verrattavissa presidentinvaaleihin.
Stubb ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ovat hallinneet presidenttiehdokkaiden kannatusmittauksia selvällä erolla muihin. Kummankin kannatus on liikkunut viime aikoina yli 20 prosentissa.
Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan vaatisi luultavasti jonkin yllättävän tapahtuman tai Stubbin tai Haaviston epäonnistumisen vaalitenteissä, jotta joku muu ehdokas vielä nousisi vaalien toiselle kierrokselle.
Pajusen mukaan joulukuu on presidentinvaaleissa otollista aikaa isoille kannatusmuutoksille.
– Niiden pitäisi silloin olla näkyvissä, jotta se pallo lähtee kierimään. Silloin se vyöry voi voimistua. Nyt kuitenkin muutokset ovat olleet aika maltillisia viime kuukausina, niin se ei ehkä kieli siitä, että mitään kovin isoa olisi liikkeellä, Pajunen sanoo STT:lle.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on viime aikoina hiipinyt ylöspäin gallupeissa. Loppuvuoden aikana tehdyissä kyselyissä hän on kerännyt 10–13 prosentin kannatuksen.
Pajusen mukaan Halla-aho on saanut perussuomalaisten kannattajat entistä vankemmin taakseen. Lisäksi kannatusta on voinut tulla sellaisilta ihmisiltä, joilla ei ole puoluekantaa.
Toisaalta Halla-ahon yltämistä toiselle kierrokselle vaikeuttaa Pajusen mukaan se, että on paljon ihmisiä, jotka eivät mistään hinnasta tukisi Halla-ahoa.
– Halla-aho voi olla musta hevonen, joka tulee nostamaan kannatustaan selkeästi, mutta mihin asti se riittää, on sitten toinen asia, Pajunen sanoo.
– Potentiaali on ehkä siellä, mikä on perussuomalaisten kannatuslukema tällä hetkellä.
Grönlundin mukaan Halla-ahon nousu voi myös johtaa Haaviston kannatuksen kasvuun ja syödä SDP:n Jutta Urpilaisen ja vasemmistoliiton Li Anderssonin suosiota.
– Voi olla, että sellaiset äänestäjät, jotka muuten äänestäisivät Urpilaista tai Anderssonia, alkavat miettiä, onko vaarana, että Halla-aho nousee toiselle kierrokselle, Grönlund arvioi.
Hän toteaa, että monet SDP:n äänestäjät ovat menneet Haaviston taakse ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi Ylen marras-joulukuun mittauksessa suosituin ehdokas SDP:n äänestäjien keskuudessa oli Haavisto eikä puolueen oma ehdokas Urpilainen.
Viime kevään eduskuntavaaleissa SDP:n on arvioitu hyötyneen taktisesta äänestämisestä ja keränneen ääniä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilta.
EU-komissaari Urpilaisen kohdalla on pohdittu, onko myöhäinen kampanjastartti verottanut hänen kannatustaan. Urpilainen ilmoitti suostumuksestaan SDP:n ehdokkaaksi vasta marraskuun puolivälissä.
– Se oli vähän semmoista venkoilua sen asian kanssa. Kyllä se ikään kuin tuo oman varjonsa siihen, Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan Haavisto ehti saamaan niin hyvän jalansijan demarien kannattajien joukossa, että Urpilaisen on vaikea enää muuttaa tilannetta.
Haaviston taannoinen kommentti siitä, että hän ”ei ole yhtään punainen”, oli Grönlundin mukaan siinä mielessä virhe, että Haavisto tarvitsee punavihreitä äänestäjiä päästäkseen toiselle kierrokselle.
– Hän ehkä oli niin varma siitä, että hän on toisella kierroksella, Grönlund arvelee.
Punavihreällä laidalla Li Andersson yltää presidenttigallupeissa lähelle vasemmistoliiton puoluekannatusta, mikä syönee Haaviston ja Urpilaisen kannatuslukuja. Grönlundin mukaan Andersson on sanavalmis ja poliittisesti osaava ehdokas, joka pärjää vaalikeskusteluissa hyvin.
– Tietenkin kun hän on niin vasemmalla, se ei puhuttele valtavan suurta osaa kansaa. Mutta kyllä hän saa vasemmistoliiton kannattajia todella hyvin liikkeelle. Siinä mielessä hän on harmillinen toki Haavistolle ja Urpilaiselle, Grönlund sanoo.
– Voihan tässä käydä niinkin, että hän (Andersson) pääsee parempaan kannatukseen kuin Urpilainen, jos tämä ei saa kampanjaansa vauhtiin.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokkaan Olli Rehnin suosio junnaa suurin piirtein kymmenessä prosentissa, eli samoissa lukemissa kuin keskustapuolueen kannatus. Taloustutkimuksen Pajunen arvioi, että Rehn on jäänyt hieman gallupien kärkinimien eli Stubbin ja Haaviston jalkoihin.
Valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivän Mika Aaltolan (sit.) kannatus on sukeltanut neljän prosentin paikkeille. Pajusen mukaan Aaltolalta puuttuu peruskannattajien joukko, joka toisi ääniä tilanteesta riippumatta. Sen sijaan Aaltola on ollut liikkuvien äänestäjien ehdokas.
Aaltolalta sulanut kannatus on Pajusen mukaan jakautunut eri suuntiin.
– Se ei erityisesti sada kenenkään laariin, vaan hajoaa monen ehdokkaan eduksi, Pajunen sanoo.
Valtio-opin professori Grönlund selittää Aaltolan alamäkeä puoluekoneiston puuttumisella taustalta ja sanoo, että Aaltolan kokemattomuus politiikasta on näkynyt tietyissä lausunnoissa.
– Suurimmilla puolueilla on spin doctoreita (pr-asiantuntijoita). Kampanjaa mietitään yhdessä.
Grönlund arvelee, ettei Aaltola oikein ymmärtänyt, kuinka suuri koitos presidentinvaalit ovat.
– Meidän tutkijoiden on helppo olla haastateltavina, kun saamme toimia asiantuntijoina. Mutta sitten kun on yhtäkkiä poliitikko, niin poliitikkoja kohdellaan eri tavoin.
Vaalikeskusteluissa etenkin ennakkosuosikit ovat haastaneet toisiaan vain vähän ja olleet melko samanmielisiä monista asioista.
Tämä kertoo Grönlundin mukaan siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole suuria jakolinjoja, mutta myös siitä, että kärkinimet ovat olleet varovaisia. Stubb ja Haavisto ovat Grönlundin mukaan myös asemoineet itsensä vaalikoneissa lähelle poliittista keskustaa.
– Stubb on mielestäni onnistunut laittamaan itsensä todella sinne arvokartan keskelle. Hän ei halua ärsyttää ketään.
Grönlund arvioi, että ensimmäisellä kierroksella Stubbin asema näyttää vahvalta, mutta kakkossijasta voidaan vielä nähdä tiukka kisa. Hän viittaa muun muassa vuoden 2012 vaaleihin, joissa Haavisto ja Paavo Väyrynen kävivät tiukan taiston paikasta toisella kierroksella.
Pajunen ja Grönlund uskovat äänestysprosentin kohoavan näissä vaaleissa, kun istuva presidentti ei ole ehdolla. Kuusi vuotta sitten äänestysaktiivisuus oli 69,9 prosenttia, kun Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella.
– Silloinhan tilanne oli aika selvä, meillä oli yksi suosikki. Nyt on varmasti äänestäjillekin mielenkiintoisemmat vaalit. Siinä mielessä voisi ajatella, että äänestysprosentti nousee. Varmasti selkeästi yli 70:n, Pajunen ennakoi.
– En yhtään ihmettelisi, vaikka äänestysprosentti olisi 75. Voi nousta ylikin, jos ihmiset oikein innostuvat, Grönlund sanoo.
Korkea äänestysvilkkaus voisi Pajusen mukaan hyödyttää ehdokkaista Haavistoa ja Halla-ahoa. Sitä vastoin matala äänestysprosentti voisi suosia Stubbia, koska kokoomuslaiset ovat aktiivisia äänestäjiä.
Presidentinvaalien toinen kierros on Grönlundin mukaan erilainen kuin ensimmäinen kierros. Hän viittaa siihen, että ehdokkaiden persoona, arvot ja esiintyminen tulevat paremmin esiin.
– Siitähän tulee aika mielenkiintoista, kun on kaksi ehdokasta. Siihen saadaan paljon enemmän sähinää ja puheaikaa ehdokkaille.
Jos toisella kierroksella kohtaavat Stubb ja Haavisto, on vastakkain kaksi arvoliberaalia ehdokasta. Grönlund ennakoi, että tässä tilanteessa Stubbin ja Haaviston asemoituminen poliittiseen keskustaan voisi korostua entisestään, kun heidän pitäisi pystyä puhuttelemaan niitä äänestäjiä, joiden ykkösehdokas on jäänyt rannalle.
– Tämänhetkisten mittausten valossa Stubb olisi siinä vahvemmalla kuin Haavisto, mutta se on tietysti ihan auki vielä se peli, Grönlund sanoo.
Pajusen mukaan Haaviston tausta vihreissä saattaa olla joillekin äänestäjille ylitsepääsemätön asia, mikä voi saada heidät kääntymään Stubbin puoleen toisella kierroksella. Tällä Pajunen viittaa muun muassa perussuomalaisten kannattajiin.
Lisäksi Pajunen nostaa esiin, että liikkuvat äänestäjät, joilla ei ole puoluekantaa, ovat myös iso äänestäjäryhmä.
– Sen liikuttaminen on myöskin tärkeää. Kuka onnistuu sellaiset liikkuvat äänestäjät saamaan puolelleen.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa ensi viikon keskiviikkona. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.