Taksiautoilija pelkää liikennekaaren heikentävän asiakkaan oikeusturvaa

Taksiautoilija Timo Saarimaa Tampereelta ilmaisee Suomenmaan mielipidepalstalla huolensa hallituksen suunnitteleman liikennekaaren vaikutuksista taksialan laatuun.

Hän pitää hanketta kokonaisuutena ottaen hyvänä.

Virhe Saarimaan mukaan sen sijaan on taksiautoilijoiden ammatillisen koulutuksen ja osaamista mittaavan pakollisen kokeen poistaminen.

Hänen mielestään taksilupaa ei pitäisi myöntää henkilölle, jolla ei ole käytännön kokemusta alalta.

– Lupa voitaisiin myöntää kaikille, joilla olisi riittävä työkokemus taksinkuljettajana.

Voimassa olevan lainsäädännön perusteella taksiluvat perustuvat kiintiöihin ja lupaa hakevat tuloksetta joka vuosi monet sellaisetkin, jotka ovat pitkään ajaneet taksia.

Hallituksen kaavailema uusi liikennekaari lähtee siitä, että taksitoimintaan tarvitaan edelleen lupa, mutta määrä- ja hintasääntelystä luovutaan.

Toinen Saarimaan mielestä myös jatkossa pakottavaa sääntelyä vaativa asia ovat taksina käytettävälle kalustolle asetettavat vaatimukset.

– Mikä tahansa ei voi olla sopiva asiakkaan turvallisuuden kannalta, hän kirjoittaa.

Erityisen paljon taksiautoilijaa mietityttää, miten varmistetaan esteettömän kaluston taso ja saatavuus, jos sitä ei enää lailla tehdä.

Saarimaa huomauttaa, että taksin noin 9 000 eri toimijaa ovat Suomessa pystyneet luomaan kattavan päivystysjärjestelmän ja tasalaatuisen asiakaspalvelun, joka suojaa asiakkaan oikeusturvaa ja kuluttajansuojaa.

Hänen mukaansa taksiala pystyy hyvin kustannustehokkaasti omien tarkastaja- ja laatujärjestelmien avulla ratkaisemaan asiakaspalvelussa esiintyviä epäkohtia ja ongelmia.

– Taksi ja taksinkuljettajat nauttivat Suomessa suurta yhteiskunnallista arvostusta, Saarimaa kirjoittaa.

Nämä asiat pitäisi hänen nähdäkseen jatkossakin taata suomalaisille ja suomalaiselle julkiselle sektorille pakottavalla lainsäädännöllä.

Marraskuussa 2015 käynnistetty ja paljon keskustelua herättänyt hallituksen hanke liikennekaareksi eteni tällä viikolla lainsäädäntömenettelyn toiseen vaiheeseen ja oli eduskunnan täysistunnon ruodittavana.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2018.