Susikannan hoitosuunnitelma saa kiitosta luonnonsuojelijoilta ja metsästäjiltä – "Tärkeintä on lopputulos, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua"
Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen suden hoitosuunnitelmaan, jonka maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tänään.
Luonnonsuojeluliiton mielestä suden hoitosuunnitelma on nyt aiempaa parempi.
– Sen avulla on mahdollisuus saada maamme susikanta elinvoimaiseksi. Tätä ennen suden kannanhoidollista metsästystä ei pidä aloittaa, liitto katsoo kannanotossaan.
Kolmatta kertaa valmistellun hoitosuunnitelman työssä oli Luonnonsuojeluliiton mukaan merkittävää eri tahojen keskinäisen ymmärryksen ja yhteistyön kehittyminen. Suunnitelmassa nostetaan nyt hyvin esiin muun muassa salametsästyksen torjunta ja susivahinkojen ehkäisy.
Luonnonsuojeluliiton mielestä uhanalaisen suden kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin kanta on kasvanut elinvoimaiseksi.
– Sitä se ei vielä ole. Tätä korostaa myös EU-tuomioistuimen lokakuussa antama päätös, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Luonnonsuojeluliiton mielestä tulevissa hoitosuunnitelmissa tulee ottaa mukaan myös poronhoitoalue, jota ei nyt käsitelty.
Liitto on esittänyt poronhoitoalueen etelärajan nostoa pohjoisemmaksi, jolla tehtäisiin tilaa sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle.
Metsästäjäliiton mukaan kaikki sen keskeisiksi asettamat toimenpiteet ovat mukana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa. Erityisesti hoitosuunnitelmassa korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tehokas viestintä.
Metsästäjäliiton mukaan ennaltaehkäisyn painottumiseen vaikuttaa taustalla EU-komission linjaus suurpetojen kannanhoitoon Euroopassa.
Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on nostettu esiin myös viestinnän merkitys erityisesti sosiaalisen median keskustelun haasteisiin.
– Näitä ovat esimerkiksi väärän ja väärin ymmärretyn tiedon levittäminen esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta ja joskus jopa erittäin epäasiallinen keskustelu henkilöistä, jotka työskentelevät susiin liittyvien asioiden parissa.
Metsästäjäliitto pitää tosiasioihin perustuvan ja kansantajuisen susiviestinnän kehittämistä oleellisena toimenpiteenä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.
– Myös Metsästäjäliiton tavoitteena on oikean tiedon välittäminen ja virheellisen tiedon korjaaminen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.
Metsästäjäliiton mukaan hoitosuunnitelmaan liittyvän yhteistyön luonteeseen kuuluu, että asioista ei olla aina välttämättä samaa mieltä.
– Tärkeintä on lopputulos, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua, Siitari toteaa.
Metsästäjäliiton mukaan näkyvimmät ja merkittävimmät susikonfliktit liittyvät usein maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Hoitosuunnitelman avulla pitää luoda olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.
Häirikkösusien poistaminen on liiton mukaan suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista, ja se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa.
– Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallinen suurpeto- virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.
Suden kannanhoidollinen metsästys on päivitetyssä hoitosuunnitelmassa edelleen hankkeena mukana, mikä on Metsästäjäliiton mielestä välttämätöntä tasapainoisen susikannan olemassa ololle ja suden yleiselle hyväksyttävyydelle.
Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mielestä Suomen tulee nyt pikaisesti ryhtyä valmistelemaan suden kannanhoidollisen metsästyksen toimintamallia.
MTK:n mukaan suden sietämisen edistämiseksi suunnitelmaan on kirjattu monia hyviä toimenpiteitä kuten vahinkojen ennaltaehkäisy, toimet uhan ja vahinkojen hallitsemiseksi sekä korvausjärjestelmien kehittäminen.
MTK:n mielestä tavoitteisiin pääsemiseksi yksi kaikkein tärkeimmistä kannanhoitosuunnitelman toimenpiteistä on kuitenkin kannanhoidollinen metsästys.
Liitto huomauttaa kannanotossaan, että pitkään odotetun EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaisesti kannanhoidollinen metsästys on mahdollista tiettyjen ennakkokriteereiden puitteissa.
– Se on välttämätöntä sekä taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Sillä on tutkimusten mukaan merkittävä vaikutus myös susien laittoman tappamisen vähentymiseen, MTK huomauttaa.