Supo havaitsi viime vuonna poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä – kohteena Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valmistelu

Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakoilua harjoittavat lähinnä Kiina ja Venäjä.
Turvallisuus

Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä. Ne kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Laittoman tiedustelun painopiste siirtyi viime vuonna kyberympäristöön, kun koronarajoitukset vaikeuttivat henkilötiedustelua ja toisaalta poliittisen päätöksenteon valmistelu siirtyi suurilta osin verkkoon.

–  Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille toimivaltaisille viranomaisille, sanotaan tänään julkaistussa supon vuosikirjassa

Supon mukaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakoilua harjoittavat edelleen lähinnä Kiina ja Venäjä.

Supo kertoi viime viikolla, että sen tiedustelutietojen mukaan eduskunnan viimevuotisessa kybervakoiluoperaatiossa oli kyse niin kutsutusta APT31-operaatiosta. APT31 on kybervakoiluryhmä, joka yhdistetään useiden eri verkkosivujen mukaan Kiinan valtioon.

Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii hyökkäystä törkeänä vakoiluna, törkeänä tietomurtona ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena. Tutkinnanjohtaja Tero Muurman ei kommentoinut, päästiinkö hyökkäyksessä tietojärjestelmään sisälle tai saatiinko tietoja vietyä. Hänen mukaansa hyökkäys on kohdistunut useaan ihmiseen, mutta tarkkaa määrää ei voida vielä sanoa.

KRP:n mukaan yksi vaihtoehto on, että hyökkäyksellä yritettiin saada tietoa vieraan valtion hyödyksi tai vahingoittaa Suomea.

Tiedustelulain tuomat uudet toimivaltuudet ovat supon mukaan osoittautuneet tarpeellisiksi.

–  Niistä on ollut hyötyä monissa, hyvin erilaisissa tilanteissa. Nykypäivän Suomen kansallisen turvallisuuden uhkat ja valtiojohdon tiedontarpeet eivät mahdu Suomen rikoslain raameihin. Tämä uuden tiedustelulainsäädännön säätämisen keskeinen perustelu on osoittautunut oikeaksi, sanoo supon päällikkö Antti Pelttari vuosikirjan esipuheessa.

Kesäkuussa 2019 käyttöön otetut uudet tiedustelulait mahdollistivat sen, että supo voi nykyään hankkia tietoa myös ilman konkreettista rikosepäilyä.