Suotuisa kesä pölyttäjille – päiväperhosia ja kimalaisia selvästi viime vuotta enemmän
Päiväperhosia ja kimalaisia on ollut tänä kesänä runsaasti, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke.
Syken havaintoaineiston ennakkotietojen mukaan päiväperhosten määrä kasvoi tänä kesänä 43 prosenttia viime vuodesta. Kimalaisia taas on ollut 69 prosenttia enemmän kuin viime kesänä. Lopulliset seurantatiedot saadaan vuodenvaihteessa.
Viime vuonna poikkeuksellisen kolea alkukesä vähensi pölyttäjien määrää. Tänä kesänä taas on tullut vuorotellen sateita ja lämpimiä poutajaksoja. Syken mukaan ne ovat taanneet hyönteisille sekä ravintoa että sopivia jaksoja liikkumiseen ja lisääntymiseen.
Sekä päiväperhosilla että kimalaisilla on havaittu tänä kesänä enemmän runsastuneita kuin vähentyneitä lajeja.
Erityisesti keväisten perhoslajien kannat laskivat, mikä saattoi johtua ennätyksellisen kuivasta keväästä. Keski- ja loppukesän perhoslajeista suurin osa taas runsastui.
Muun muassa nokkos- ja neitoperhosia on tänä kesänä tavattu selvästi paria viime vuotta enemmän. Suomeen vaeltavien perhoslajien yksilöitä taas on havaittu melko vähän lukuun ottamatta ohdakeperhosta, jota on esiintynyt runsaasti.
– Perhoskesä alkoi keväällä melko tavanomaisena, mutta kesäkuusta alkaen useimpia päiväperhoslajeja on havaittu viime vuotta enemmän, tutkija Janne Heliölä Sykestä sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa päiväperhosten kannat ovat kuitenkin keskimäärin taantuneet 2000-luvun aikana.
Kimalaislajeista kaikki yleisimmät runsastuivat tänä vuonna. Suomessa runsaslukuisia mantu- ja kontukimalaista sekä peltokimalaista on tänäkin vuonna esiintynyt eniten. Vähälukuisista kimalaislajeista runsastuivat erityisesti hevos- ja pitkäsiipikimalainen.
– Kimalaiset hyötyivät siitä, että kuivan kevään jälkeen kesä oli tasaisen lämmin ja sateinen. Tämän ansiosta mesikasvien tarjonta pysyi hyvänä, joten pesissä kehittyville toukille oli runsaasti ravintoa, Heliölä sanoo tiedotteessa.
Sekä kimalaisia että päiväperhosia oli vielä elokuun alussa paljon ajankohtaan nähden. Kimalaisyhdyskuntien toiminta hiipuu syksyn lähestyessä, mutta perhosia kuoriutuu lähiviikkoina vielä uusi sukupolvi.
Hyönteisten kannat vaihtelevat suuresti vuosittain esimerkiksi sään vuoksi. Tämänkesäinen runsaus ei siis tarkoita sitä, että pölyttäjien määrä olisi kasvussa pitkällä aikavälillä.
Syken mukaan kantoja on tarkkailtava jopa 10–20 vuoden ajan, jotta niiden kehityksestä saa hyvän käsityksen. Pölyttäjäkantojen pitkän aikavälin kehitykseen vaikuttavat erityisesti sopivien elinympäristöjen väheneminen ja ilmastonmuutos.
Ensi kesänä pölyttäjien seuranta yhtenäistyy EU:ssa. Kaikissa jäsenmaissa ryhdytään keräämään yhtenäisillä menetelmillä vuosittaista esiintymistietoa perhosista, mesipistiäisistä ja kukkakärpäsistä. Suomessa seurannan järjestämisestä vastaa Syke.