Suomi voisi saada talouskasvua aikaan näillä kolmella piirulla, linjaa Petri Roininen

Suomen talouskasvun edessä junnaa erityisesti kolme haastetta, linjaa keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja Petri Roininen tuoreessa julkaisussaan.

Hän julkaisi torstaiaamuna Roinisen lista 2.0 -nimisen kasvuohjelman, joka on jatkoa vuonna 2023 julkaistulle ohjelmalle.

Uudessa ohjelmassaan Roininen sanoo, että Suomea vaivaavat etenkin puuttuvat kannustimet, ylettömäksi paisunut valtiokeskeisyys ja kotimaisen kilpailukyvyn puute.

Niihin hän etsii ratkaisuja kasvuohjelmaan listattujen 11 toimenpiteen kautta.

Roinisen ohjelman ytimessä on ajatus siitä, että Suomen pitäisi siirtyä talouspolitiikassaan kolme piirua keskemmäksi.

Kolmen piirun liike keskelle syntyy Roinisen mukaan luomalla kasvulle kannustimet, vähentämällä valtiokeskeisyyttä ja vahvistamalla kotimaisuutta.

Piiruista ensimäisessä Roininen esittää, että Suomessa siirryttäisiin yhteistöverotuksessa Viron veromallin suuntaan. Hän korostaa, ettei Viron mallia kopioitaisi sellaisenaan, vaan sen pohjalta sovellettaisiin Suomeen sopiva malli.

– Virossa osakeyhtiötä vastaavaa rajavastuuyhtiötä ei veroteta jakamattomasta voitosta. Suomalainen sovellus olisi yhtiön 15 prosentin verokanta jakamattomasta voitosta ja 20 prosenttia jaetusta, Roininen muun muassa sanoo.

Roininen ehdottaa myös kaikille samaa, yhdenvertaista osinkoverotusta. Nykyistä YEL-mallia hän uudistaisi yhdistämällä yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL).

Asumisen verotuksen painopistettä hän muuttaisi muun muassa siirtämällä osan asuntotuotannon verotuksesta rakennuksen elinkaaren haittaveroihin.

Toisessa piirussa Roininen vähentäisi valtiokeskeisyyttä muun muassa perusterveydenhuollon yrittäjämallilla. Käytännössä hän ehdottaa siirtymistä yrittäjä-perhelääkärimalliin. Ainakin siitä voitaisiin toteuttaa jonkinlainen pilottimalli.

Roininen ehdottaa myös valtion tukeman asuntotuotannon reformia. Hän ehdottaa siirtymistä pitkästä korkotuesta lyhyeen korkotukeen. Valtion tukemia asuntoja voitaisiin myös myydä. Toimet supistaisivat Roinisen mukaan merkittävästi valtion velkaa.

Roininen myös arvioisi uudelleen valtio- ja kuntaomisteisten liiketoimintayritysten asemaa. Yhtiöitä voitaisiin tarpeen tullen myydä joko kokonaan tai osittain tai niiden omistajaohjausta voitaisiin tehostaa.

Kolmannessa piirussa Roininen vahvistaisi kotimaisuutta sijoittamalla eläkevaroista noin prosentin verran kotimaisiin kasvurahastoihin.

– Kasvurahastot voisivat omistaa, rahoittaa ja kiihdyttää suomalaisia kasvuhakuisia pk-yrityksiä nykyistä enemmän ja nykyistä pidemmälle.

Toinen prosentti eläkevaroista voitaisiin hänen mielestään sijoittaa uuden kansallispankin pääomaksi. Ideana on, että uusi kansallispankki turvaisi suomalaisten yritysten ja kotitalouksien rahoitusta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden käänteissä.

Hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelman varat Roininen siirtäisi perinteisistä tie- ja kunnossapitomenoista tai terveydenhuollosta ja Kela-korvauksista teollisuus- ja kasvuohjelmaan.

Hän myös loisi Itä-Suomeen 10 miljardin euron elinvoima- ja turvallisuusohjelman yhdessä Euroopan unionin kanssa.

Roininen sanoo kasvuohjelmassaan, että Suomella on resursseja, mahdollisuuksia ja kykyä talouskasvuun.

Iso puute on kuitenkin johtajuudessa, hän tiivistää.

– Tehtävä ei ole helppo vaan vaikea. Ja juuri siksi juuri meidän on se tehtävä. Isänmaa on pelastettava. Suomi tarvitsee sen. Suomalaiset ansaitsevat sen. Yhdessä voimme tehdä sen, hän listaa.