Suomi–Venäjä-seuran uusi keskustalainen pomo: “Yhteistyön tukeminen ei tarkoita, että hyväksyisimme“

Venäjä

Suomi–Venäjä-seuran uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) haluaa lisätä itänaapurin tuntemusta suomalaisnuorison keskuudessa.

– Nykyisin osalla nuorista ei ole mitään kosketusta venäläiseen yhteiskuntaan, sillä EU-aikana yhä useampi on suuntautunut länteen. Siitä ei silti pääse mihinkään, että Venäjä on edelleen tärkeimpiä kumppanimaitamme, keskustan varapuheenjohtaja arvioi Suomenmaalle.

Honkonen kertoo tehneensä yhteistyötä venäläisten kanssa koko poliittisen uransa ajan. Kansanedustajana se on tarkoittanut esimerkiksi vierailuja.

– Tämä lienee syy siihen, miksi minua pyydettiin puheenjohtajan tehtävään.

Honkonen alleviivaa, että seuran tehtävä on edistää Suomen ja Venäjän kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta.

Valtioiden väliset suhteet ovat asia erikseen.

– Kannattaa muistaa, ettei ihmisiä pidä syyllistää, vaikka politiikka ei toimi oikein. Siksi ruohonjuuritason yhteistyö ja kulttuurien ymmärtäminen on todella tärkeää.

Honkonen pitää huolestuttavana Venäjän ulkopolitiikan muutosta aggressiivisempaan suuntaan.

Hän korostaakin edustavansa Suomen ulkopolitiikan vakiintunutta linjaa, jonka mukaan itänaapurin kanssa on tärkeää käydä vuoropuhelua.

– Pitää esimerkiksi tuoda selvästi esille se, etteivät Venäjän toimet Krimin niemimaalla ole hyväksyttäviä.

– Kansalaisten keskinäisen yhteistyön tukeminen ei kuitenkaan tarkoita, että hyväksyisimme Ukrainan tapahtumat, Honkonen lisää.

Vaikka Suomi–Venäjä-seuran tehtävä ei ole laatia poliittisia kannanottoja, sen puheenjohtajilta tivataan usein vastauksia Venäjän toimia koskeviin kysymyksiin.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytystä Honkonen pitää esimerkkinä siitä, ettei Venäjä ole oikeusvaltio eikä turvallinen yhteiskunta.

Keskustalainen muistuttaa, että hän on Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan jäsenenä ollut mukana tuomitsemassa Navalnyin murhayrityksen.

Venäjän toimia on viime aikoina arvosteltu myös Valko-Venäjän tapahtumien yhteydessä.

Moskova on antanut tukensa istuvalle presidentille Aljaksandr Lukasenkalle, joka on ryhtynyt brutaaleihin toimiin mielenosoitusten taltuttamiseksi.

Honkonen toivoo, että Valko-Venäjällä voitaisiin vielä pitää rehelliset presidentinvaalit.

Lisäksi kansanedustaja on seurannut mielenkiinnolla kuukausia jatkuneita Habarovskin mielenosoituksia Venäjällä.

Paikallisen kuvernöörin pidätyksestä alkaneet protestit ovat hiljalleen muuttuneet mielenilmaukseksi keskusvaltaa ja presidentti Vladimir Putinia vastaan.

– Siellä on ilmiselvästi liikehdintää. Venäjän kontekstissa mielenosoitukset ovat tietysti merkittävä tapahtuma. Monessa muussa maassa ne eivät olisi mikään uutinen, Honkonen pohtii.