Suomi, Ruotsi ja Turkki aloittivat Nato-huippukokouksessa sovitun yhteydenpidon – "On periaatteessa Turkista kiinni, paljonko se haluaa puskea vaatimuksiaan"
Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat keskustelivat perjantaina Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä. Ulkoministeriön mukaan asiantuntijatason tapaaminen järjestettiin Königstedtin kartanossa Vantaalla.
Kyseessä oli Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuussa sovitun pysyvän yhteisen mekanismin ensimmäinen kokous.
Ulkoministeriön mukaan kokoukseen osallistui asiantuntijoita ulko-, sisä-, oikeus- ja puolustusministeriöistä, presidenttien ja pääministerien kanslioista sekä tiedustelupalveluista.
Kokouksessa sovittiin, että mekanismi jatkaa kokoontumista asiantuntijatasolla syksyn aikana, ulkoministeriön lyhyessä tiedotteessa todettiin.
Turkin presidentin tiedottaja Ibrahim Kalin kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan Suomen ja Ruotsin vakuuttaneen jälleen tapaamisessa maiden olevan sitoutuneita taistelemaan terrorismia vastaan Turkin rinnalla. Kalin osallistui itse Suomessa pidettyyn kokoukseen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan jo keskustelujen lähtökohta on hankala, koska Madridissa laaditun niin kutsutun yhteisymmärrysasiakirjan pykälät on niin väljästi kirjoitettu.
– On periaatteessa ihan Turkin tahdosta kiinni, paljonko se haluaa niiden pohjalta puskea vaatimuksiaan. Suomi ja Ruotsi lukee siitä tavallaan minimin ja jos Turkki lukee siitä tekstistä paljon enemmän, niin siinä on sitten ihmeteltävää, Alaranta sanoo.
Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan Turkin ratifiointivitkuttelun todellisena tavoitteena on vaikuttaa Yhdysvaltain ja Naton politiikkaan muun muassa Syyriassa.
– Se on ilman muuta maksimitavoite. Sitten on pienempiä tavoitteita. Varsinkin Ruotsin suhteen Turkki pyrkii saamaan aikaan jotain linjanmuutoksia, koska Turkissa tuntuu olevan se yleinen käsitys, että (kurdijärjestö) PKK:lla on Ruotsissa erityisen hyvät toimintamahdollisuudet ja paljon sympatisoijia, Alaranta sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko siihen, että Turkki yrittäisi hajottaa Nato-rintamaa ilmoittamalla ratifoivansa vain Suomen muttei Ruotsin jäsenyyttä.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut jo 23 Naton nykyistä jäsenmaata, muun muassa Yhdysvallat. Turkin lisäksi ratifiointi on vielä kesken kuudessa Nato-maassa.
Monissa puheenvuoroissa on arveltu, että paine muiden liittolaisten taholta alkaa käydä Turkille pian liian kovaksi. Mutta välittääkö kovaksi peluriksi tiedetty Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan moisesta?
– Kyllä hän siitä jonkin verran välittää, mutta ei se mikään semmoinen asetelma ole, että Turkki sinä päivänä (Suomen ja Ruotsin jäsenyydet) ratifioi, kun se huomaa olevansa yksin jäljellä. Ei sen varaan kannata liikoja laskea, Alaranta sanoo.
Hänen mukaansa kiistaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä liittyy myös elementtejä, joita Erdogan voisi käyttää hyväksi Turkin vaaleissa. Ne pidetään kuitenkin vasta ensi kesänä, joudutaanko tässä odottamaan ratifointeja niin pitkään?
– Aikataulun arvioinnin kanssa on syytä olla varovainen. Tämä voi olla ratkennut kuukauden päästä tai sitten voi olla mahdollista, että vielä ensi keväänä edelleen neuvotellaan. Niin paljon on kiinni siitä, milloin Turkissa arvioidaan, että (vastustuksen) hinta käy liian suureksi, Alaranta sanoo.