Suomi protestoi EU-komission keskusjohtoista energiaverkkopolitiikkaa vastaan
Suomi on yhdessä neljän muun EU-maan kanssa lähettänyt puheenjohtajamaa Kyprokselle kirjeen, jossa maat protestoivat EU-komission liian keskusjohtoiseksi katsottua energiaverkkopolitiikkaa vastaan.
Suomen ohella kannanoton allekirjoittajina ovat Bulgaria, Puola, Ranska ja Ruotsi.
Kannanotto liittyy eurooppalaisten, jäsenmaiden välisten energiaverkkojen kehittämistä koskevaan aloitteeseen, jonka komissio esitteli viime joulukuussa.
Viiden maan ryhmä peräänkuuluttaa alueellista lähestymistapaa energiaverkkojen suunnitteluun. Liian keskitetty verkkojen suunnittelu saattaa maiden mukaan pahimmillaan johtaa epäoptimaalisiin investointiratkaisuihin, jos Brysselissä ei osata huomioida kaikkia monimutkaisiin verkkoinvestointeihin liittyviä osatekijöitä.
– Me näemme hyvänä lähtökohtana edelleen, että verkkosuunnittelu tapahtuu naapurimaiden kesken alueellisesti, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen perustelee STT:lle.
Huttunen toivoo energiaverkkojen suunnitteluun EU-slangista tuttua subsidiariteettiperiaatetta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia, mahdollisimman alhaisella byrokratian tasolla.
– Vaikka meillä joskus saattaa Pohjoismaiden ja Baltiankin maiden kanssa olla vähän erimielisyyttä, niin kyllä se kuitenkin menee parhaiten sillä tavalla, että me keskenämme tätä suunnittelua teemme, Huttunen sanoo ja korostaa kantaverkkoyhtiö Fingridin ja muiden maiden vastaavien yhtiöiden roolia suunnittelutyössä.
Myös Fingridissä vaaditaan päätöksenteon hajauttamista Brysselistä alemmille tasoille.
– Pidämme haastavana sitä, että verkkojen suunnittelussa mentäisiin tällaiseen eurooppalaiseen suunnitelmatalouteen. Siinä todennäköisesti tultaisiin tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka eivät lopulta ole kauhean tehokkaita, Fingridin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Mikko Heikkilä sanoo.
– Jos ollaan yhden tulevaisuusskenaarion varassa, on riskinä suunnittelun politisoituminen, ja todellinen asiakastarve verkoille voi olla sitten olla pienemmässä roolissa, Heikkilä jatkaa.
– Riskinä on se, että jos on ikään kuin yksi virallinen totuus tai tulevaisuusskenaario, ja sen perusteella suunnitellaan verkkoa, niin sitten yhteydet rakennetaan joko vääriin paikkoihin tai väärän kokoisina, hän muotoilee.
Heikkilä nostaa esimerkiksi tekoälyn ja datakeskukset, joista ei vielä viisi vuotta sitten paljoakaan puhuttu, mutta jotka sittemmin ovat tuntuvasti lisänneet sähkön kysyntänäkymää. Nopeasti muuttuva maailma edellyttää infrastruktuuritoimijoilta joustavuutta ja reagointikykyä.
– Tässä mielessä se, että oltaisiin vain yhden tällaisen skenaarion varassa, vähän huolestuttaa, Heikkilä pohtii.
Komissio ehdottaa myös, että sähkönsiirrossa syntyvistä niin sanotuista pullonkaulatuloista 25 prosenttia laitettaisiin sivuun ja ohjattaisiin keskitetysti EU:n sähköverkkojen rakentamiseen.
Pullonkaulatulot ovat eräänlaisia sähköverkon ruuhkamaksuja, joita syntyy, kun esimerkiksi Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti on riittämätön kysyntään nähden.
Kyse ei ole aivan merkityksettömistä summista, sillä esimerkiksi viime vuonna Fingridille kertyi näitä pullonkaulatuloja Heikkilän mukaan noin 280 miljoonaa euroa.
Fingridissä ei lämmetä komission esitykselle.
– Pullonkaulatulot, mitä syntyy Suomen rajoilla, pitäisi käyttää Suomen ja naapurimaiden siirtoyhteyksien vahvistamiseen ja ylipäätään suomalaisten sähkönkäyttäjien ja sähkömarkkinaosapuolien hyväksi, Heikkilä summaa.