Suomi ottaa ohjat EU:ssa – puolivuotiskaudella pitäisi nostaa ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa
Maanantaina alkaa heinäkuu ja Suomen puolivuotinen EU:n puheenjohtajamaana. Suomi tarttuu nuijaan Romanian jälkeen.
Edessä on työntäyteinen puheenjohtajakausi. Syksyn mittaan käydään neuvotteluja EU:n budjetista ja jännitetään brexitin toteutumista.
Jälkimmäinen aiheuttaa ikävyyksiä EU:ssa, ellei erosopimusta hyväksytä Britanniassa takarajaan eli lokakuun loppuun mennessä, eikä uudesta lykkäyksestä saada sovittua.
– Jos Britannia lähtee ilman erosopimusta, sillä on laajat vaikutukset talouteen ja se vie huomiota muilta asioilta, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen sanoo.
Suomi haluaa huomiota ainakin ilmastopolitiikkaan.
Hallitusohjelman mukaisesti EU:ssa pitäisi sopia vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja nostaa vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin nykyisen 40 prosentin sijaan.
– Asetelma on puheenjohtajamaan kannalta hankala, koska jäsenmaiden näkemykset näistä asioista poikkeavat huomattavasti toisistaan, Halonen toteaa.
EU-asioiden viestinnässä Suomi korostaa avoimuutta. EU-asioita koskevat ministerien tapaamiset lobbarien kanssa aiotaan esimerkiksi julkaista Suomen puheenjohtajakauden verkkosivuilla .
Suomessa järjestettävät EU-kokoukset on keskitetty Helsingin Finlandia-taloon.
EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi kertoo, että Suomi toimii usean aiemman puheenjohtajamaan tapaan keskittäessään kokoukset pääkaupunkiin ja yhteen paikkaan.
– Keskittäminen on kokonaistaloudellinen ja kestävä ratkaisu. Kerran rakennettuja kokoustiloja ja muita järjestelyjä voidaan hyödyntää useassa kokouksessa eikä niitä tarvitse purkaa ja siirtää, Laisi toteaa.
Suomen edelliset puheenjohtajakaudet olivat vuosina 1999 ja 2006.
– Minulla on luottamus siihen, että Suomen kausi hoidetaan rakentavasti ja puheenjohtajan tasapuolisella otteella, kuten tehty kaksi kertaa aiemminkin, valtiosihteeri Halonen sanoo.