Suomi hakee elpymisrahojen turvin maailman johtajuutta 6g-verkon kehittämisessä – Rahoitusta tulossa matkailuun, tapahtuma-alalle ja luovaan talouteen, Vanhanen lupaa
Suomi odottaa saavansa EU:n elpymisvälineen rahoituksen käyttöön ensi kesään mennessä, sanoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitellessään Suomen suunnitelmien etenemistä maanantaina.
Suomen osuus elpymispaketista on tämänhetkisen arvion mukaan noin 2,7 miljardia euroa.
Jotta laina elpymispaketin perustamiseksi voidaan ottaa, kunkin jäsenmaan on hyväksyttävä budjettipäätös kansallisella tasolla. Vasta kourallinen 27 jäsenmaasta on vahvistanut päätöksen. Suomessa eduskunta aloitti hallituksen esityksen käsittelyn viime viikolla.
Suomen käytössä olevat varat jaetaan Vanhasen mukaan neljän teema-alueen sisällä erilaisiin hankkeisiin. Teemat ovat vihreä siirtymä, johon suunnataan noin puolet koko rahoituksesta, digitalisaatio, työllisyys- ja osaamistason nostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen.
Osa rahoituksesta suunnataan myös koronakriisistä erityisesti kärsineiden matkailualan, luovan talouden ja tapahtuma-alan kasvutarpeisiin.
Mitään konkreettista kerrottavaa rahoitettavista hankkeista ei vielä maanantaina ollut. Suomi toimittaa alustavan version suunnitelmastaan komissiolle 15. maaliskuuta ja lopulliset linjaukset 29. huhtikuuta.
– EU edellyttää, että Suomen suunnitelma on sisällöltään hyvin yksityiskohtainen, mutta siinäkään ei vielä tarvitse yksilöidä rahoitettavia hankkeita, sanoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen tilaisuudessa.
Vanhanen painottaa, että elpymisvälineen rahat eivät saa mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan niillä pitää luoda uutta. Tavoitteena on erityisesti kasvihuonepäästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kiertotalouden edistäminen.
Vihreän siirtymän osalta päämääränä on nostaa Suomi kärkimaaksi muun muassa vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.
– Tässä haetaan aivan keskeisesti kohteita, joissa tuetaan ekosysteemejä pistemäisten investointien sijaan, Majanen luonnehti.
Hänen mukaansa puhutaan miljardiluokan investoinneista.
– Mitä paremmin ohjelmamme vivuttaa yksityisiä investointeja, sen parempi, painotti Vanhanen.
Digitalisaatiossa Suomen tavoite on pysyä kärkimaana ja edelläkävijänä.
Yksi vahvuus, jonka päälle rakentaa, on Majasen mukaan erittäin nopeat yhteydet mahdollistava 6g-verkko, jossa Suomi hakee maailman johtajuutta.
Vanhanen sanoo huomanneensa, että etenkin työllisyys- ja sote-palveluita koskevia toimia on kritisoitu ja vaadittu keskittymistä pelkästään elinkeinoelämää edistäviin toimiin. Hän huomautti, että jokaisen jäsenmaan tulee myös vastata kansallisiin talouspolitiikan haasteisiin.
– Kun käytämme elpymisvälineen rahoitusta palveluiden rakenteita korjaaviin uudistuksiin ja yritysten kilpailukykyä vauhdittaviin investointeihin, saamme erinomaisen lähtölaukauksen koronan jälkeiseen aikaan ja vaurastumisen tielle. Emme voi emmekä saa tyytyä Suomelle ennustettuun noin yhden prosentin kasvuvauhtiin tällä vuosikymmenellä. Kasvuvauhti on mielestäni tuplattava.
Kestävän kasvun ministerityöryhmä aloitti tammikuun alussa. Sen tehtävä on priorisoida ja valita vaikuttavimmat investoinnit ja uudistukset. Se vastaa myös siitä, että Suomen ohjelma on EU:n tavoitteiden ja suositusten mukainen.
Ministeriryhmään kuuluvat puheenjohtaja Vanhasen lisäksi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.), opetusministeri Jussi Saramo (vas.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).