Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kannusti hallitusta hyödyntämään mahdollisuuksien ikkunan ja uudistamaan taloutta
Euroopan keskuspankin (EKP) ja Suomen omat raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet tarjoavat nyt talouden uudistamiseen mahdollisuuksien ikkunan, joka kannattaa käyttää hyödyksi, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi evästäessään hallitusta budjettiriiheen.
– Nyt onkin oikea aika käyttää vallitseva hyvä suhdannetilanne sellaisiin uudistuksiin, jotka edistävät kannattavaa yritystoimintaa ja työllistämistä yrityksissä.
– Kun talous kasvaa ja työmarkkinat vetävät, vaikeatkin mutta välttämättömät uudistukset ovat vähemmän kivuliaita, Rehn sanoi.
Puhe on julkaistu kokonaisuudessaan Suomen Pankin sivuilla.
Rehn on huolissaan erityisesti tutkimusrahoituksesta.
– On hyvä, jos hallitus on löytänyt keinot turvata Akatemian myöntövaltuudet. Vastaavasti yksi tehokas keino edistää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa yrityksissä olisi kannustaa sitä laajalla ja pysyvällä t&k-verohelpotuksella, joka tukisi yhtäläisesti kaikkien alojen ja yritysten eväitä kehittää tuottavuutta.
Rehn korostaa, että merkittävät toimet myös työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen.
– Tärkeitä päätöksiä on jo tehty, mutta lisää tarvitaan.
Rehn kannattaa muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Hän sanoo, että yksi ”ainakin periaatteessa hyödyllinen keino” tuodaan esiin professori Markus Jäntin johtaman työryhmän tuoreessa raportissa.
– Ehdotuksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen hankalassa suhdannetilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Tutkimustiedon perusteella tällainen uudistus kasvattaisi työllisyyttä.
– Toinen mahdollinen keino on ansioturvan keston sitominen aiempien työssäolojen pituuteen. On selvää, että työllisyyden kohentamiseksi tarvitaan myös muita toimia.
Euroalueen rahapolitiikka on tukenut talouden kasvua myös Suomessa, kun rahoitusolot ovat pysyneet hyvin suotuisina kotitalouksille ja yrityksille.
– Suomen talous on kärsinyt pandemiasta vähemmän kuin moni muu maa, vaikka meilläkin moni kotitalous ja yritys on yhä ongelmissa. Elpyminen on jatkunut vahvana, Rehn toteaa.
Kesäkuussa Suomen Pankki ennusti Suomen talouden kasvavan noin 3 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Vuonna 2023 kasvun odotetaan yhä hidastuvan vaimeaan pidemmän aikavälin tahtiin.
– Mutta kun koronakriisi väistyy, Suomen taloudella on edessään samat ongelmat kuin ennen kriisiä, joskin nyt vain siltä osin aiempaa vaikeampina, että julkinen velka on kasvanut tuntuvasti.
Rehn sanoo, että velalla on merkitystä etenkin siksi, että työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee.
Huolestuttava trendi viimeisen 15 vuoden aikana on hänen mukaansa ollut se, että nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso on alkanut laskea.
– Kun lähdetään liikkeelle väestörakenteesta ja koulutustason viimeaikaisista trendeistä, päädytään näkymään, jossa inhimillinen pääoma alkaa supistua noin 15 vuoden kuluttua. Paljon merkitystä on sillä, että 15–74 -vuotiaiden määrä pienenee seuraavien 50 vuoden aikana peräti 600 000 henkilöllä Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan.
Rehn esitteli myös vaihtoehtoisen laskelman, jossa inhimillisen pääoman määrä vakautuu.
– Tämä edellyttäisi laskelman mukaan noin 12 000 koulutetun henkilön lisäystä maahanmuuttoon vuosittain. Heidän koulutustasonsa oletetaan olevan painottunut ammattikorkeakoulutukseen, yliopistojen perustutkintoihin ja osin myös jatkotutkintoihin. Maahanmuuttajien lasten oletetaan hankkivan vanhempiensa koulutustasoa vastaavan koulutuksen.