Suomen on varauduttava sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen, linjaa tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on varauduttava, kertoo tänään julkaistu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

Selonteko toteaa myös, että Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voi sulkea pois.

– Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet päättyisivätkin, selonteko arvioi.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo STT:lle, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen sotilaallisen uhan riippumatta siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.

– Kun nähdään toisaalta Venäjän julkilausutut tavoitteet ja hybridisodankäynti paitsi Euroopassa myös globaalissa etelässä, on turvallisempaa odottaa, että Venäjä on pitkäaikainen uhka kuin että tilanne kääntyisi nopeasti parempaan.

Selonteon mukaan on odotettavissa, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa läntisillä rajoillaan niin nopeasti kuin se Ukrainan sodan kehityksen ja resurssien valossa on mahdollista.

– Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Venäjän läsnäolo läntisillä rajoilla on tällä hetkellä suhteellisen pientä verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Venäjällä sotakoneisto käy kuitenkin täysillä ja sotateollisuus pyörii. Kyllä siellä kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tulee olemaan. Haluamme sanoa ääneen asioita niin kuin ne ovat, Valtonen sanoo.

– Toimimme vastaavasti. Emme vain Suomena, vaan osana liittokuntaa osaamme vastata tähän haasteeseen, hän lisää.

Tällä hetkellä Venäjän resurssit ovat kuitenkin Ukrainassa, ja joukkoja Venäjän länsirajalta on siirretty sinnepäin.

Selonteossa tarkennetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Edellinen selonteko julkaistiin neljä vuotta sitten.

Valtosen mukaan uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko lähtee siitä, että turvallisuuspolitiikalla on entistä vahvempi painoarvo.

– Neljän vuoden takaiseen verrattuna maailma on muuttunut merkittävästi.

Selonteossa näkyy myös uuden presidentin kädenjälki. Vuoden 2020 selonteossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan todettiin olevan ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoitti ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.

Nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan todetaan pohjautuvan arvopohjaiseen realismiin, joka on ollut presidentti Alexander Stubbin lanseeraama lause.

Selonteossa näkyy myös turvallisuuspoliittisen retoriikan vahvistuminen ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen.

Selonteossa todetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus ja estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Toiminnan perustaksi kuvataan muun muassa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Viime selonteossa todettiin myös, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Nyt maininta on poistettu. Sen sijaan todetaan, että Suomi on ilmastopolitiikassaan sitoutunut EU-päätösten ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon, kuten Pariisin ilmastosopimukseen.

Selonteossa kuitenkin todetaan, että ihmiskunnan haasteena on meneillään oleva planetaarinen kolmoiskriisi.

– Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen turvallisuusvaikutukset kohdistuvat Suomeen sekä suoraan että välillisesti.

Laajemmin selonteossa käydään läpi myös kansainvälisen kilpailun ja teknologian murroksen vaikutusta.

Selonteossa esimerkiksi todetaan, että Euroopassa on välttämätöntä tehdä toimenpiteitä, jotka toimivat kriittisten teknologioiden suojaamiseksi ja raaka-aineiden tuotanto- ja toimitusketjujen monipuolistamiseksi.

Nato-jäsenyyden myötä viime selonteosta on muuttunut se, että Yhdysvaltoja ei enää kuvata tärkeäksi kumppanimaaksi, vaan Suomen keskeiseksi liittolaiseksi ja strategiseksi kumppaniksi.

Selonteossa myös erikseen mainitaan sen olevan tärkeää, että Yhdysvallat sitoutuu sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä tehtävään yhteistyöhön.

Selonteossa ei suoraan mainita Yhdysvaltojen vaaleja tai Donald Trumpin mahdollista voittoa, mutta Trumpin valinnan on pelätty heikentävän Yhdysvaltain sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen, erityisesti Venäjän tekemänä, on kasvanut merkittävästi. Suomen itärajalla alkanut välineellistetyn maahanmuuton tilanne on esimerkki tästä.

Selonteossa arvioidaan olevan todennäköistä, ettei hybridivaikuttamisen uhka lähiaikoina pienene, vaan Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen intensiteetti ja keinovalikoima vaihtelevat.

Tekoälyn kehityksen todetaan tekevän kyberhyökkäyksistä, informaatiovaikuttamisesta ja disinformaatiosta entistä kohdennetumpia ja vaikuttavampia.

– Tässä ympäristössä luottamuksellisten tietojen salassapito vaatii entistä enemmän huomiota, selonteko toteaa.

Ulkoministeri Valtosen mukaan Venäjän hybridivaikuttaminen on aktiivista kaikissa Euroopan maissa, mikä on vahvasti agendalla myös Naton huippukokouksessa heinäkuussa.

– Valmistelemme listaa kaikista hybridihyökkäyksistä, joita Venäjä on pelkästään meidän maissamme toteuttanut. Siellä on kyberhyökkäyksiä, ihmisten instrumentalisointia, sabotaasia, kriittisen infrastruktuurin arviointeja ja haavoittuvuuksien selvittämistä.

Lisäksi on ollut myrkytystapauksia ja informaatiovaikuttamista, johon sisältyy myös poliittisten jännitteiden ja vastakkainasettelun lisääminen.

Naton ydinaseiden osalta todetaan, että Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen ja pelotteen luominen aggressiota vastaan.

– Suomi osallistuu aktiivisesti Naton ydinasepelotetta koskevan politiikan muotoilemiseen ja sen kehittämistä koskeviin päätöksiin. Suomi vahvistaa omaa osaamistaan ydinasepelotteeseen liittyvissä kysymyksissä, selonteko toteaa.

Selonteossa todetaan, että kansainvälisen sopimusjärjestelmän tilanne asevalvonnan alalla on heikko.

Syiksi mainitaan muun muassa Venäjän johdon vastuuttomat viittaukset ydinaseen käytön mahdollisuuteen, Pohjois-Korean ja Iranin epävakauttava toiminta ja ydinasevarustelun mahdollinen laajentuminen avaruuteen.

Selonteossa todetaan Suomen toimivan Kiinan kanssa johdonmukaisesti arvojensa ja prioriteettiensa pohjalta. Kiinan todetaan olevan kahdenvälisesti Suomelle merkittävä kauppakumppani.

Samalla kuitenkin todetaan, että Suomen tavoitteena on muun muassa taloudellisen ja teknologisen riippuvuuden vähentäminen Kiinasta yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi ja epäasiallisten vaikuttamispyrkimysten ehkäisemiseksi.

Suomen Kiina-politiikan muodostamiseen vaikuttaa myös Suomen jäsenyys EU:ssa ja Natossa. Kuten aiemmassa selonteossa, Suomen todetaan pyrkivän vahvistamaan Kiinan sitoutuneisuutta yhteisesti hyväksyttyyn sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään.

Aasian ja Tyynenmeren alueen poliittisen ja taloudellisen painoarvon kerrotaan jatkavan kasvuaan. Väestömäärältään suurimmaksi noussut ja painoarvoaan kasvattanut Intia mainitaan myös Suomen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi ja yhteistyön kehittämisen kohteeksi.

Afrikka mainitaan myös Suomelle ja EU:lle tärkeänä, sillä sen kehitys vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen.

Valtosen mukaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja muita Suomelle tärkeitä arvoja edistetään parhaiten tekemällä yhteistyötä liittolaisten kanssa, mutta myös tiivistämällä yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka eivät ajattele samalla tavalla.

– Lopulta yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Erityisesti kaupan ja kehityksen avulla ja nojaamalla sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen syntyy yllättäviäkin kumppanuuksia.