Suomen kasvu surkeaa – Liikanen varoittaa kotitalousveloista
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen varoittaa kotitalouksien velkaantumisesta. Riskit eivät ole hänen mukaansa ajankohtaisia Suomessa, mutta nykyiset makrotaloudelliset välineet hallita niitä ovat rajallisia.
– Suomen rahoitusjärjestelmä ja talous ovat haavoittuvia asuntomarkkinoiden häiriöihin nähden, Liikanen sanoo.
Suomen Pankki julkisti torstaina uuden talousennusteensa. Liikanen puhui talousennusteen julkistustilaisuudessa.
– Elintasoa pidetään yllä velkaantumalla lisää, Liikanen arvioi.
Hänen mukaansa suomalaiset pankit ovat ylläpitäneet hyvää vakavaraisuutta ja kannattavuutta muuten heikossa toimintaympäristössä. Asuntolainojen riskit on kuitenkin painotettu alhaisiksi.
– Monien maiden kokemukset varoittavat asuntolainojen nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen liittyvistä riskeistä, Liikanen painottaa.
Asuntolainojen kasvu liittyy alhaisiin korkoihin. Euroopan keskuspankki EKP on laskenut ohjauskorkonsa 0,05 prosenttiin, mikä on painanut asuntolainoissa käytetyt lyhyimmät euribor-korot miinukselle.
EKP päätti viime viikon kokouksessaan pidentää valtioiden joukkovelkakirjojen osto-ohjelmaansa maaliskuun 2017 loppuun saakka. EKP nostaa näin ohjelmansa koon 1 500 miljardiin euroon.
Osto-ohjelman tavoite on elvyttää euroalueen taloutta. Käytännössä kyse on setelien painamisesta.
Liikanen arvioi, että kevyt rahapolitiikka tukee taloutta. Edellytyksenä on muun muassa pankkijärjestelmän vakauden turvaaminen.
– EKP:n rahapoliittiset toimet ovat jo tähän mennessä helpottaneet merkittävästi rahoitusoloja, luotonantoa ja reaalitalouden tilannetta, hän sanoo.
Julkista taloutta rasittaa se, että eläkkeet ja työttömyyskorvaukset vievät tilaa julkisilta palveluilta. Liikasen mukaan tämä on johtanut jo merkittäviin supistuksiin palveluissa.
Suomen Pankki on laskenut yhteen eläkkeet, työttömyysmenot, muut tulonsiirrot ja julkisesti rahoitetut palvelut. Pankki ennustaa, että eläkkeiden osuus niistä nousee 32 prosenttiin vuonna 2017. Vuonna 2007 eläkkeiden osuus oli 29 prosenttia.
Työttömyysmenojen osuus kasvaa vastaavasti 5 prosenttiin 3 prosentista.
Samaan aikaan julkisten palvelujen osuus supistuu 55 prosenttiin 59 prosentista.
Julkinen velka kasvaa Suomessa vauhdilla. Liikasen mukaan talouspolitiikassa tarvitaan korjaavia toimenpiteitä.
Niitä ovat kustannuskilpailukyvyn palauttaminen, talouden rakenneuudistukset ja julkisen velan kasvun pysäyttäminen. EKP:n rahapolitiikka tukee jo talouden elpymistä. Samalla pitää kuitenkin hallita matalien korkojen aiheuttamia riskejä.
Suomen Pankki ennustaa Suomen talouden kasvavan 0,7 prosenttia ensi vuonna ja yhden prosentin vuonna 2017. Tänä vuonna jäädään 0,1 prosenttia miinukselle.
Elpyminen käynnistyy siten vähitellen, mutta Suomi on ensi vuonna yksi euroalueen heikoimmin kasvavista talouksista. Ulkomaankaupasta ei saada juurikaan vetoapua lähivuosina. Heiveröinen kasvu on kotimaisen kysynnän varassa.
Ennusteen riskit painottuvat alaspäin.
Riskejä ovat talouspolitiikka ja työmarkkinatilanne sekä kansainvälisen talouden epävarmuudet. Toisaalta euroalueen elpyminen voi olla voimakkaampaa, mikä heijastuisi myös Suomeen.
