Suomen ja islannin kielten asemassa otettiin aikalisä Pohjoismaiden neuvostossa

Vääntö suomen ja islannin kielten asemasta pohjoismaisten parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumilla saa jatkoa.

Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä ei päästy iltapäivällä ratkaisuun siitä, pitäisikö suomen ja islannin kielten jatkossa olla neuvoston virallisia työkieliä.

Kysymys suomen ja islannin asemasta virallisina kielinä siirtyy nyt jatkokäsittelyyn, ja selvitys asiasta aiotaan tuoda käsittelyyn neuvoston istunnossa ensi vuonna Oslossa.

Helsingissä torstaina päättyneessä istunnossa tehtiin kuitenkin väliratkaisu suomen ja islannin kielen asemasta.

Ratkaisun katsotaan parantavan molempien kielten asemaa Pohjoismaiden neuvostossa.

Neuvosto päätti, että kaikki jäsenet voivat tehdä niin kutsuttuja jäsenehdotuksia omalla kielellään ja että pöytäkirjat käännetään suomeksi ja islanniksi.

Lisäksi neuvosto alkaa selvittää, voisiko kokousaineistoa ja työskentelytapoja yksinkertaistaa.

Pohjoismaiden neuvoston viralliset työkielet ovat tällä hetkellä norja, ruotsi ja tanska. Neuvoston sihteeristön edellytetään puhuvan ja kirjoittavan sujuvasti jotain näistä kielistä.

Islannin ja Suomen valtuuskunnat arvioivat jäsenehdotuksessaan ennen Helsingin-istuntoa, että sihteeristölle asetetut kielivaatimukset asettavat suomen- ja islanninkieliset epätasa-arvoiseen asemaan.

Valtuuskunnat kuitenkin päätyivät Helsingin-kokouksessa kannattamaan kompromissiesitystä, joka lykkää päätöksen virallisista työkielistä seuraavaan Pohjoismaiden neuvoston istuntoon Oslossa.

Ehdotus virallisten työkielten laajentamisesta islantiin ja suomeen on herättänyt kysymyksen siitä, nostaisiko mahdollinen päätös neuvoston kustannuksia.

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikissa kokouksissa on tähänkin asti ollut mahdollisuus suomen ja islannin simultaanitulkkaukseen.