Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien hakkuumäärillä, kertoo raportti
Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä, käy ilmi Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin yhteisraportista.
Tiedepaneelien mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsien määrän merkittävää kasvattamista.
Tiedepaneelien raportissa arvioidaan, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50 vuoden aikana.
Raportin mukaan metsien kokonaishiilitase kehittyy ilmaston kannalta sitä suotuisammaksi mitä vähemmän metsää hakataan.
Lisäksi suojelupinta-alan laajentaminen ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden – lahopuun, järeiden puiden ja lehtipuun – lisääminen talousmetsissä onnistuisi helpommin, kun hakkuita olisi nykyistä vähemmän.
Raportin mukaan vuotuisten hakkuiden vähentäminen 60 miljoonaan kuutiometriin mahdollistaisi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja suojelupinta-alojen laajentamisen, mikä tukisi EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen tavoitteita.
– Hakkuiden maltillistaminen on myönteistä sekä luonnolle että ilmastolle samanaikaisesti, eli hakkuiden maltillistaminen on niin sanotusti synerginen toimenpide niin, että molempia näitä tavoitteita voidaan vahvistaa hakkuita maltillistamalla, Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tiedepaneelien puheenjohtajilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa keinoista hakkuiden vähentämiseksi Suomessa.
Yhdeksi keskeiseksi keinoksi nähtiin sen lopettaminen, että metsäteollisuuden käyttöön kelpaavaa ainespuuta päätyy energiakäyttöön.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan asiaan voitaisiin puuttua verotuksellisin keinoin.
– Tämä viisi miljoonaa kuutiota on kuitenkin aika merkittävä määrä, Seppälä sanoi.
Myös metsälain muuttaminen siten, että puiden kiertoaika pitenisi ja harvennushakkuita ei tehtäisi yhtä rajusti kuin nykyisin, edesauttaisi Seppälän mukaan hakkuiden vähentämisessä.
Seppälä peräänkuulutti myös metsäteollisuuden uudistumista ja uusia tuotteita, mikä mahdollistaisi materiaalien käytön tehostumisen ja pienemmällä raaka-ainepohjalla pärjäämisen.
Kotiaho nosti esille myös vaihtoehdon, että metsien hakkuisiin kehitettäisiin päästökaupan kaltainen mekanismi.
Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki suhtautuu varauksellisesti ajatukseen hakkuita rajoittavista toimista.
Niiden sijaan metsäteollisuus haluaa Rantamäen mukaan hakea keinoja, joilla ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen ja metsien talouskäyttö voidaan sovittaa yhteen.
Rantamäen mukaan hakkuiden määristä puhuttaessa on syytä aina huomioida mahdollisten toimien talous- ja työllisyysvaikutukset.
Hän viittaa selvitykseen, jossa tarkasteltiin vuotuisen hakkuutason laskua noin 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin.
– Se merkitsisi kymmenessä vuodessa miljardiluokan menetyksiä puunmyyntituloissa, verotuloissa ja palkoissa, Rantamäki sanoi STT:lle.
Rantamäki painottaa, että mahdolliset hakkuita rajoittavat toimet vaikuttaisivat metsäteollisuuden työpaikkojen ohella myös alan yritysten investointihalukkuuteen ja myös Seppälän peräänkuuluttamaan yritysten kykyyn uudistua ja kehittää uusia tuotteita.