Suomella loppukiri: Kierrokset kasvavat hiilinielutaistelussa
Ainakaan yrityksen puutteesta ei ole kiinni, jos Suomi häviää taistelunsa metsien hiilinielulaskelmista.
Metsävaikuttajat ovat olleet viime kuukausina tuttu näky Brysselin-koneessa.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esikunnasta kerrotaan, että ministerillä on ollut kolmisenkymmentä uudistukseen liittyvää tapaamista EU-vaikuttajien kanssa. Aktiivisuutta vakuutellaan myös teollisuuden puolelta.
Metsien merkitys päästölaskelmissa on ollut Suomelle kevään ehdottomasti isoin EU-kysymys. Hiilinielusta on toivottu helpotusta komission Suomelle esittämään tiukkaan päästövelvoitteeseen.
Suomen pitäisi komission mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Komission esitys metsien hiilinielujen laskentatavasta ei tuo tähän helpotusta, päinvastoin.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan laskelmat voisivat johtaa siihen, että aktiivinen metsätalous luetaan päästöksi ja Suomi joutuisi ehkä ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta.
Ei olekaan ihme, että ministerit ovat viime päivinä kirineet lobbaustaan. Viime viikolla pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähetti huolistaan komissiolle kirjeen ja Tiilikainen julkaisi Youtubessa metsässä kuvatun videon.
Koko metsäsektori seuraa tiiviisti EU-lainsäädännön etenemistä, sanoo Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.
Tiukka päästölaskelma voisi johtaa epäsuorasti siihen, että metsien käyttö muuttuu valtiolle kalliiksi.
– Puuta voidaan yhä käyttää ja tuotteita valmistaa, mutta valtiolle voi koitua seurauksia, jos käyttö ylittää nielutavoitteen.
Suomi yrittää vakuuttaa EU-kumppanit siitä, että hakkuista huolimatta metsää myös istutetaan, eivätkä metsävarat pienene.
Pohjoista tarinaa, jossa metsävarat kasvavat, vaikka metsiä hakataan tiiviimmin, ei ole ollut helppo myydä eteläisille kumppaneille.
Neuvottelupöydässä ajetaan siksi mallia, jossa uudelleen istutettu metsä otettaisiin laskelmissa laajemmin huomioon. Suomi myös toivoo, että metsistä syntyvät puutuotteet huomioitaisiin.
Pohjoista tarinaa, jossa metsävarat kasvavat, vaikka metsiä hakataan tiiviimmin, ei ole ollut helppo myydä eteläisille kumppaneille.
– Se on ilmeisesti tarina, joka on liian hyvä uskottavaksi yhdellä kerralla. Jankuttamista EU:n suuntaan tarvitaan aika lailla, Metsäteollisuuden Fagerblom sanoo.
Biojalostamoa Kemiin suunnittelevassa Kaidissa seurataan sielläkin aktiivisesti neuvotteluiden etenemistä.
Raaka-ainehankinnasta vastaava asiantuntija Matti Kymenvaara arvioi, että metsien vuotuisen kasvun lisääntyminen antaa mahdollisuuden kasvattaa hakkuiden määrää merkittävästi.
– On selvää, että keinotekoisella metsien käytön rajoittamisella olisi negatiiviset vaikutukset puuta käyttävän teollisuuden investointeihin, Kymenvaara viestittää sähköpostitse.
Maa- ja metsätalousministeriöstä rauhoitellaan pelkoja.
Metsäneuvos Heikki Granholmin mukaan mitään suunnitelmia metsien talouskäytön rajoittamiseksi ei ole, vaikka EU-pöydässä kävisikin köpelösti.
Hakkuiden vähentäminen ei olisi taloudellisesti järkevää, minkä takia ensin mietittäisiin, voiko Suomi hankkia hiilinielukiintiöitä muilta mailta.
– Valtiolla ei ole edes instrumentteja, joilla voitaisiin rajoittaa metsänomistajien ja metsäyhtiöiden välisiä puukauppoja, Granholm sanoo.
Hän uskoo, että Suomi ja monet muut reklamoineet maat onnistuvat vielä muuttamaan komission alkuperäistä esitystä.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-lahetti-kirjeen-komission-puheenjohtajalle?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter https://www.youtube.com/watch?v=6cBLVPwPcQE