Hallitustunnustelut päättyivät odotettuun ratkaisuun – Orpo yrittää koota oikeistohallituksen kesäkuuksi
Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) marssitti eduskunnassa iltapäivällä eduskunnan valtiosaliin porukan, joka ei varmasti yllättänyt enää ketään.
Orpo ryhtyy kokoamaan uutta hallitusta kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien varaan. Hallitusneuvottelut alkavat ensi viikolla Säätytalolla Helsingissä.
Oikeistopuolueista koostuva 109 kansanedustajan hallituspohja on näyttänyt hyvin selvältä jo jonkin aikaa. Orpo sanoi pitävänsä ilmiselvänä, että neuvotteluihin lähtevillä puolueilla on eroja. Suurimmaksi haasteeksi hän luonnehti julkisen talouden sopeuttamisen kokonaisuuden.
– En koe, että niissä asioissa, joissa on eroja, ettemmekö pystyisi löytämään pragmaattisia ratkaisuja. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee.
Orpon tavoitteena on, että Suomessa on kesäkuussa toimintakykyinen enemmistöhallitus.
Orpon mukaan perussuomalaisten kanssa kakkospuolueen kanssa kilpailleen SDP:n kanssa näkemyserot olivat isoimpia keinoissa, joilla Suomen asioita hoidetaan. Kriisitietoisuus ja näkemyserot tarvittavista keinoista palvelujen turvaamiseksi olivat liian suuria, hän totesi.
Orpon mukaan sopeuttamisen kokonaisuuden rakentaminen tulee olemaan Säätytalon neuvotteluiden vaikein asia.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan mitään varsinaisia sopimuksia ja sitoumuksia ei ole vielä tehty. Purra uskoi kuitenkin, että Suomeen saadaan tältä pohjalta enemmistöhallitus, jonka ohjelmaa kaikki voivat edistää.
Purran mukaan suuriakin erimielisyyksiä on yhä.
– Tunnusteluvaiheessa on päästy siihen lopputulokseen, että mitään niin suurta erimielisyyttä ei ole, etteikö siitä voitaisi neuvotella, hän totesi.
Purra korosti, että perussuomalaiset ei vastusta kaikkea maahanmuuttoa.
– Työperäisessä maahanmuutossakin on varmasti löydettävissä sellaisia asioita, joista me olemme yhtä mieltä. Mutta tässä pysyn edelleen samalla linjalla, kuin olen tähänkin asti pysynyt.
Ilmasto- ja energiapolitiikkaa perussuomalaiset lähestyy Purran mukaan pragmaattisesti.
– Me olemme pyrkineet löytämään sellaisia näkemyksiä, joista me voimme olla yhtä mieltä.
Perussuomalaisille on Purran mukaan hyvin tärkeää, että ilmasto- ja energiapolitiikka ei nosta arjen kustannuksia eikä heikennä kansalaisten ostovoimaa.
RKP:n puheenjohtaja Anna–Maja Henriksson sanoi puolueen lähtevän luottavaisin mielin kohti Säätytaloa. Henrikssonin mukaan suuri enemmistö RKP:n eduskuntaryhmästä sanoi neuvotteluille kiitos kyllä. Yksi edustaja, Eva Biaudet, oli tosin asiasta toista mieltä.
Henriksson sanoi olevansa aivan varma, ettei näistäkään hallitusneuvotteluista tule helpot. Hän kuitenkin uskoi, että jos tahtoa löytyy, löytyvät tiet myös eteenpäin.
– Tiedämme, että meillä on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten maahanmuuttokysymykset pitäisi ratkaista. Mutta me tiedostamme myös sen, että keskustelemalla on mahdollista ehkä löytää ratkaisuja.
Ennakkoon on arvioitu, että kokoomuksen ja RKP:n sekä toisaalta perussuomalaisten välillä on soviteltavaa etenkin maahanmuuttopolitiikassa. Myös EU-politiikkaan ja ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyy hyvin eriäviä näkemyksiä.
Kristillisdemokraatit eivät vielä ole esittäneet varsinaisia kynnyskysymyksiä yhteistyölle hallitustunnustelujen aikana.
Oppositioon jo valmiiksi asennoitunut SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoi olevansa huolissaan siitä, mitä mahdollinen oikeistohallitus tarkoittaisi etenkin heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.
Marin sanoi pitävänsä todennäköisenä, että jos kokoomuksen aiemmin esittämät menosopeutukset toteutuvat sellaisenaan, siitä aiheutuisi yhteiskuntaan ”erittäin pitkät jäljet pitkäksi aikaa”.
Hän toisti kuitenkin toivovansa, että maahan saadaan nopeasti toimintakykyinen hallitus.
Hallitusneuvotteluiden aikana jokin puolue voi jättäytyä neuvotteluista pois ja jokin toinen ryhmä tulla uutena mukaan. Jos hallitusneuvottelut epäonnistuvat, vaihtuu tunnustelija ja prosessi alkaa alusta.
Hallitusneuvottelut eivät ole varsinaisesti kriisiytyneet tai katkenneet vuoden 2011 neuvottelujen jälkeen. Tuolloin SDP ja vasemmistoliitto heitettiin ulos hallitusneuvotteluista ja hallituksen muodostaja Jyrki Katainen (kok.) ryhtyi houkuttelemaan keskustaa mukaan.
Kataisen yritys kuitenkin kaatui vihreisiin, jotka sanoivat porvarihallitukselle ei. Neuvottelupöytään palattiin vanhalla porukalla ja hallitus saatiin lopulta kasaan.