Suomalaisten elvytystaidot ovat heikkoja – ja se näkyy sydänpysähdystilanteissa
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos ovat huolissaan suomalaisten elvytysvalmiudesta.
Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa.
Vain 47 prosenttia suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 prosenttia, tiedotteessa kerrotaan.
Pohjoismaisella tasolla tarkasteluna Suomi pärjää vieläkin heikommin, sillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa osuus on 70 prosentin luokkaa.
Sydänliiton tekemän kyselytutkimuksen perusteella suurimmat esteet aloittaa elvytys ovat epävarmuus omasta osaamisesta, haluttomuus antaa puhalluselvytystä sekä pelko siitä, että aiheuttaa toiminnallaan enemmän vahinkoa.
Vain 45 prosenttia vastaajista sanoi, ettei mikään estäisi aloittamasta elvytystä.
– Syistä, miksi suomalaiset jäävät eurooppalaisten ja erityisesti pohjoismaisten keskiarvojen alapuolelle ei ole tehty tutkimusta, joten niitä voi vain arvailla, sanoo Sydänliiton elvytyksen ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto tiedotteessa.
– Uskon kuitenkin, että tilannetta parannettaisiin muiden muassa sillä, että elvytysopetusta annettaisiin kouluissa vuosittain.
Blek-Vehkaluodon mukaan toinen merkittävä rakenteellinen muutos olisi maallikoiden tiiviimpi kytkeminen osaksi sydänpysähdyspotilaan auttamisketjua, jolloin lähimmät osaavat auttajat voitaisiin hälyttää paikalle esimerkiksi mobiilisovellusta hyödyntäen.
Euroopan elvytysneuvosto ERC:n tutkimusnäyttöjen mukaan maallikkoelvytyksen toteutumista on kyetty parantamaan siten, että toimintaa on kehitetty koko yhteisössä ja yhteisöä on koulutettu. Yhteisönä on voinut toimia esimerkiksi kaupunginosa, kaupunki tai koko maa.
Yhteisöllisyys ja yhteinen käsitys asian merkittävyydestä ovat selkeitä edistäviä tekijöitä kuten myös se, miten mediat tuovat asiaa esille.
– Suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella, joten tilanteet tulevat yllättäen kenelle tahansa meistä. Silloin mittaamme yhteisönä sitä, uskallammeko pysähtyä ja auttaa lähimmäistä, oli hän sitten tuttu tai tuntematon, toteaa Suomen elvytysneuvoston tiedottaja Erik Lydén.
– Elvytysosaamisen lisääntyminen väestötasolla parantaa meidän kaikkien kokonaisturvallisuutta.