Suomalaisista 70 prosenttia ottaisi koronarokotteen – huolta liian matalasta rokotekattavuudesta ei ole herännyt

Noin 70 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, jos sitä suositellaan, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keväällä toteuttamista kyselytutkimuksista.

Toisin on Yhdysvalloissa, jossa on viime aikoina herännyt huoli siitä, ettei tarpeeksi suuri osa amerikkalaisista ottaisi koronarokotetta, jos sellainen saataville tulee.

Muun muassa maan johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci on julkisuudessa esittänyt huolensa siitä, ettei kyselyjen viitoittama taso olisi riittävä laumasuojan saavuttamiseen. Esimerkiksi uutistoimisto AP:n ja tutkimuskeskus NORCin kyselyssä vain puolet amerikkalaisista sanoi ottavansa rokotteen, ja viidesosa kieltäytyisi.

Suomessa vastaavaa huolta ei ole ilmennyt. THL kartoitti huhti–toukokuussa suomalaisten koronaan liittyviä ajatuksia kyselytutkimuksella yhteensä kolme kertaa. Yksi kysymyksistä oli, ottaisivatko ihmiset koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan.

–  Keskimäärin noin 70 prosenttia sanoi ottavansa rokotteen, jos katsotaan kaikkia ikäryhmiä, kertoo THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä.

18–29-vuotiaista rokotteen ottaisi 56 prosenttia, vanhimmissa ikäryhmissä osuus olisi jo 87 prosenttia.

Koronarokotteeseen epäilevästi suhtautuvilla huolta vaikuttaa aiheuttavan ennen kaikkea rokotteen nopeus ja uutuus.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan rokotetutkimukset etenevät nopeasta tahdista huolimatta kaikkien sääntöjen mukaan.

–  Lääkeviranomaiset pitävät huolta, että otoskoot ovat riittävän suuret, jotta tehon arviointi on luotettavaa ja mahdolliset yleiset haitat tulevat esiin, Nohynek sanoo.

–  Kyllähän kaikkien pitääkin olla kriittisiä siinä mielessä, että haluamme rokotteen, joka on riittävän turvallinen ja tehokas, hän huomauttaa.

Kymmenen vuoden takaisen sikainfluenssarokotteen myötävaikutuksesta nuorten riski sairastua narkolepsiaan moninkertaistui.

Nohynekin mukaan haittavaikutus oli kuitenkin niin harvinainen, että sitä ei olisi ollut mahdollista löytää edes rauhanomaisessa kehitystilanteessa: Tutkittavia olisi pitänyt olla yli 300  000.

Tapaus näytti vaikuttavan suomalaisten rokoteluottamukseen erityisesti influenssarokotteiden suhteen, joiden kattavuus laski, mutta on sittemmin palannut aiemmalle tasolle.

Mikä sitten olisi riittävä kattavuus laumasuojan saavuttamiseksi? Se riippuu Nohynekin mukaan monesta vielä epävarmasta seikasta.

Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään luonnossa sairastettu tauti antaa suojaa. Myös se vaikuttaa, suojaako rokote vain ottajaansa, vai ehkäiseekö se myös viruksen eritystä.

–  40–50 prosentin kattavuudella saadaan jo tartuntaketjuja katkeamaan. Tämä ei ole samanlainen tauti kuin tuhkarokko, joka menee koko ikäluokan läpi helposti, jos rokotesuojaa ei ole, Nohynek sanoo.

Tärkeintä olisi, että rokotteen ottaisivat riskiryhmään kuuluvat sekä ne, jotka ovat viruksen kanssa paljon tekemisissä. Kaikki rokotteet eivät kuitenkaan esimerkiksi ikäihmisillä muodosta riittävää suojaa.

–  Tietysti ideaalisti tavoitellaan mahdollisimman korkeaa rokotekattavuutta.

Koronarokotetutkimus on Nohynekin mukaan edennyt paljon nopeammin kuin keväällä osattiin odottaa.

Pisimmällä on Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan tutkimus, josta ensimmäisiä rokoteannoksia voitaisiin saada käyttöön Nohynekin mukaan ehkä jo marras–joulukuussa. On mahdollista, että myös Suomeen hankittaisiin kyseistä rokotetta.