Suomalaiset toivovat turvallisuuspolitiikkaa EU-vaaliteemaksi, keskimääräistä eurooppalaista ei juuri kiinnosta

Ennätysmäärä EU-kansalaisista katsoo maansa hyötyneen jäsenyydestä
Eurobarometri

Suomalaiset suhtautuvat Euroopan unionin tulevaisuuteen valoisammin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin, ilmenee Eurobarometristä.

Suomalaisista 34 prosenttia arvioi, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, kun koko EU:ssa vastaava osuus on 32 prosenttia. Huonompaan suuntaan uskoo 35 prosenttia suomalaisista ja 42 prosenttia koko EU:sta.

Suomalaiset uskovat myös keskimääräistä enemmän siihen, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Suomalaisista näin uskoo 68 prosenttia, kun koko EU:ssa osuus on 48 prosenttia.

Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkaistusta Eurobarometri-kyselytutkimuksesta, jota varten haastateltiin huhtikuussa yli 27 000:ta ihmistä EU-maissa.

Eurobarometrin mukaan tyytyväisyys EU-jäsenyyteen on ennätyskorkealla tasolla.

Kyselyyn vastanneista EU-maiden kansalaisista kaksi kolmesta katsoi, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Lukema on korkein 35 vuoteen.

Maansa EU-jäsenyyttä piti hyvänä asiana 60 prosenttia vastaajista. Huonona asiana unionijäsenyyttä piti 12 prosenttia vastaajista, ja neljännes ei osannut ottaa kantaa.

Suomalaisten vastaukset noudattavat kyselyn yleistä linjaa. Suomalaisista EU-jäsenyyttä pitää hyvänä asiana 61 prosenttia ja huonona 12 prosenttia. Suomalaisista 70 prosenttia katsoo, että EU-jäsenyys on hyödyttänyt Suomea.

Kun vastaajilta kysyttiin tulevien EU-vaalien tärkeimpiä keskustelunaiheita, suomalaisten vastaukset eroavat osin valtavirrasta.

Suomalaisten mielestä tärkeimpiä teemoja tulevissa EU-vaaleissa ovat terrorismi, ilmastonmuutos sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Koko EU:ssa kärkikolmikkoon nousivat terrorismin lisäksi nuorisotyöttömyyden torjuminen ja maahanmuutto.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei EU-maissa keskimäärin koeta likikään yhtä tärkeäksi kuin Suomessa: sen haluaisi nostaa tärkeäksi keskustelunaiheeksi EU-vaaleissa vain 29 prosenttia kaikista EU-kansalaisista, kun Suomessa vastaava osuus on 51 prosenttia.