Suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat eri tavoin von der Leyenin linjapuheen taustavaikuttimia
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona kautensa viimeisen vuotuisen linjapuheen Strasbourgissa. Puhe sisälsi visiointia muun muassa EU:n laajenemisesta sekä viestiä yritysten, maatalouden ja ihmisten auttamisesta vihreän siirtymän aiheuttamien muutosten yli.
Mutta oliko puheella myös ääneen lausumaton tarkoitus?
Suomalaiset europarlamentaarikot suostuivat arvioimaan puheen jälkeen tiedotustilaisuudessaan muun muassa sitä, näkivätkö he von der Leyenin puheen vaalipuheena seuraavan komission johtoon vai eivät.
– Niin, kyllähän tämä oli vaalipuhe, Renew-ryhmässä oleva RKP:n Nils Torvalds sanoi.
Torvalds kysyi, kuinka monta kertaa von der Leyen osoitti tekevänsä sitä ja tätä. Torvaldsin mukaan von der Leyen halusi osoittaa, että hän tulee olemaan äärimmäisen tehokas johtaja kautensa viimeiset kuukaudet.
Myös vihreiden Alviina Alametsä näki puheessa joitakin vaalipuheen piirteitä. Alametsä kertoi miettineensä, johtuiko esimerkiksi sateenkaari- ja ihmisoikeuksien vähäinen käsittely siitä, että ne eivät ole oletettujen kannattajien keskuudessa niin kiinnostavia tai niitä jopa vastustetaan.
– Koska muutos oli aika selkeä verrattuna hänen aikaisempiin puheisiinsa, Alametsä sanoi.
Myös vasemmiston Silvia Modig oli samaa mieltä, että ristiriitoja herättävät asiat oli jätetty pois ja kaikille oli tarjoiltu kaikkea. Modig kertasi myös sen, että von der Leyen ilmestyi kuin tyhjästä EPP:n ehdokkaaksi silloisen kärkiehdokasasetelman ohi.
– Ei tämä ole avoin vaali, niin kuin me Suomessa tykätään asioida, Modig sanoi.
Myös vastakkaisia näkemyksiä löytyy.
Demarimeppi Miapetra Kumpula-Natri sanoi uskovansa, että vaalipuhe olisi suunnattu enemmän von der Leyenin omalle viiteryhmälle eli keskustaoikeistoon.
– Nyt kun hän on koko komission johtaja, niin tunnistin sieltä viestejä, joita omasta ryhmästäni on lähtenyt. Niitä jäi kyllä myös uupumaan, Kumpula-Natri sanoi.
Kumpula-Natrin mukaan puheessa nostettiin esiin esimerkiksi ympäristöä, naisten asemaa sekä taloudellista tuotantoa yhdistävänä teemana.
Suomalaismepeistä von der Leyenin viiteryhmään eli EPP-ryhmään kuuluvat kokoomuslaiset. Juuri EPP:stä on kuulunut kritiikkiä von der Leyeniä kohtaan.
Petri Sarvamaa kokoomuksesta sanoi uskovansa, että von der Leyen ei halua lähteä ”fifty-fifty -komission” heikoksi puheenjohtajaksi, vaan haluaa ensin katsoa vaalituloksen.
– En pidä kovin hyvänä vaalipuheena. Hän tuskin itsekään sitä oli vaalipuheeksi rakentanut. Tämä on sen verran monimutkainen kuvio tämä komission puheenjohtajan valinta, että ei ole mitään selkeää tietoa vielä.
Sarvamaa sanoi, että hänen henkilökohtaiset epäilynsä von der Leyeniä kohtaan ovat liittyneet tämän johtajuuteen.
ECR-ryhmään kuuluva Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) puolestaan sanoi, että hänen mielestään von der Leyenillä on aina elegantti ja arvokas tapa puhua. Ruohonen-Lernerin mukaan viesti oli kertoa, että 90 prosenttia tavoitteista on saatu suoritettua ja 10 prosenttia on jäljellä.
– Että hyvin on mennyt kaikki ja siitä tulee sitten jatkoa, Ruohonen-Lerner sanoi.