Stubb Suomenmaan haastattelussa: Olisi liian läpinäkyvää kosiskella ääniä jostain tietystä suunnasta
Ei huoleta, presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok.) naurahtaa heti haastattelun aluksi.
Presidentinvaalien toisen kierroksen tuloksen selviämiseen on aikaa vajaa viikko. Helsingin Sanomien maanantaina julkaisemassa gallupissa Stubbin kannatus on hienoisessa laskussa.
Stubbia kannattaa edelleen selvä enemmistö, mutta hänen eronsa vihreiden tukemaan ehdokkaaseen Pekka Haavistoon on kutistunut kahdeksaan prosenttiyksikköön.
Stubbia kannattaisi nyt 54 prosenttia suomalaisista, Haavistoa 46 prosenttia.
Stubb sanoo olevansa luottavainen. Vaalikentillä tunnelma on hänen mukaansa ollut hyvä. Eikä hän myönnä muutenkaan miettivänsä kannatuskyselyitä. Päähuomio on kampanjoinnissa ja siinä, että ensi sunnuntaina julkistettavat kannatuskäyrät näyttäisivät mahdollisimman korkeilta.
– En vilkuile sivuille, keskityn omaan tekemiseeni. Varsinainen gallup tulee sitten vaalipäivänä.
Stubb ei myönnä tuntevansa myöskään väsymystä, vaikka takana on monen kuukauden mittainen kampanjointi vaalitentteineen, eri puolilla Suomea kiertämisineen ja kiireisine aikatauluineen.
– Väkeä on ollut paljon liikkeellä, tunnelma on ollut innostunut. Se antaa paljon voimaa, hän summaa.
Toisella kierroksella on hyvin olennaista, kumpi ehdokkaista onnistuu keräämään taakseen keskustan Olli Rehniltä ja perussuomalaisten Jussi Halla-aholta jääneet äänet.
Stubb sanoo tiedostavansa asian, mutta silti hän ei ole halunnut muuttaa mitään kampanjoinnissaan.
Hän huomauttaa olevansa monissa asioissa Rehnin kanssa suhteellisen samoilla linjoilla. Etenkään ulkopolitiikan peruslinjoista on vaikea löytää kovin isoja eroja.
– Vaalikoneetkin ovat pari kertaa tarjonneet minulle ehdokkaaksi Ollia, kun olen niitä kokeillut. Se kertoo paljon, Stubb nauraa.
Erojakin toki on, ja niin pitää Stubbin mukaan ollakin. Presidentinvaaleissa ratkaisee hänen mielestään ennen kaikkea kokonaisuus. Kyse on henkilövaalista, jossa toisella kierroksella on tarjolla enää kaksi ehdokasta. Ihmiset valitsevat heidän väliltään sen, kumman kokevat enemmän omakseen.
– Olisi liian läpinäkyvää alkaa kosiskelemaan ääniä jostain tietyltä suunnalta. Edustan omaa linjaani ja keskityn siihen.
Moni maaseudun äänestäjä mieltää sekä Haaviston että Stubbin hyvin pääkaupunkiseutukeskeiseksi ehdokkaaksi. Molemmat ovat myös sieltä kotoisin.
Stubb korostaa, että hänelle koko Suomen etu on tärkeää. Hän ei näe pelkästään hyvänä asiana sitä, että Suomi tyhjenee ja pakkautuu kasvukeskuksiin.
Sillä on hänen mukaansa merkitystä niin huoltovarmuuden kuin kokonaisuturvallisuudenkin kannalta.
Näissä vaaleissa kisataan myös niin sanottujen arvokonservatiivien äänistä.
Sekä Stubb että Haavisto tunnetaan arvoliberaaleina ehdokkaina. Oma merkityksensä on sillä, kumpi heistä onnistuu saamaan enemmän luottamusta täysin päinvastaista ajattelua korostavilta ihmisiltä.
Stubb ei aio heitäkään lähteä tietoisesti havittelemaan puolelleen. Hänen mielestään tärkeintä on puolustaa kaikkien suomalaisten oikeutta elää ja ajatella niin kuin tahtoo.
Stubb seisoisi presidenttinä yhä omien arvojensa takana, mutta painottaisi sitä, että Suomessa täytyy olla tilaa hyvin eri tavalla ajatteleville ihmisille.
– Presidentin tehtäviin astuttaessa luovutaan puoluekirjasta. Samalla siinä minusta luovutaan sellaisista määritteistä kuin arvoliberaali tai arvokonservatiivi. Haluan olla kaikkien suomalaisten presidentti.
Hän tähdentää, että Suomessa on tilaa myös niille ihmisille, jotka eivät jaa kaikkia yhä avarakatseisemmaksi muuttuvan valtavirran näkemyksiä. Esimerkiksi uskonnonvapaus on Stubbin mukaan avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys.
Presidentin tärkein tehtävä on ulkopolitiikan johtaminen ja Puolustusvoimien ylipäällikkyys. Sen Stubb haluaa pysyvän myös vaalikeskustelujen ykkösteemana.
Puolustusvoimien ylipäällikkönä hän tekisi tiivistä yhteistyötä etenkin Puolustusvoimien kanssa. Hänen mielestään sotilaallinen ammattitaito olisi ehdottomasti Puolustusvoimilla. Presidentin tehtävä on olla mukana päätöksenteossa.
Stubb keskittyisi presidenttinä luomaan myös tiiviistä suhteita puolustusliitto Natoon, jonka jäsen Suomi on ollut keväästä 2023 lähtien.
Hän haluaisi korostaa etenkin Suomen roolia rauhan rakentajana ja Naton puolustuksen kehittäjänä.
Ylipäällikkönä hän pitäisi tärkeänä myös Puolustuvoimien asejärjestelmien kehittämistä ja henkilökunnan määrän kasvattamista.
Erityisen tärkeänä Stubb näkee Suomen laajan reservin vahvistamisen. Hän muistuttaa ehdottaneensa useita kertoja kampanjansa aikana noin 5 000 ihmisen ammattilaisreserviä.
Hän tyrmää puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) puheet reservistä eroamisen kieltämisestä.
Häkkänen sanoi viime viikolla Kyrönmaa-lehdelle etsivänsä keinoja, ettei reservistä eroaminen olisi enää jatkossa mahdollista.
Myöhemmin Häkkänen sanoi STT:lle, ettei ole tehnyt varsinaista avausta asiasta.
Stubb kertoo ymmärtävänsä puolustusministerin tarvetta hillitä reservistä eroamista, mutta keinoista hän korostaa olevansa eri mieltä.
– Lähtisin ennemmin liikkeelle kannustavan otteen kautta.
Stubb kehuu suomalaisten korkeaa maanpuolustustahtoa. Sen ylläpitäminen olisi hänelle myös presidenttinä tärkeää.
Jos Stubb valittaisiin presidentiksi, olisivat Suomen ulkopolitiikan kaikki avainpaikat kokoomustaustaisten henkilöiden hallinnassa.
Se on herättänyt jonkin verran huolta julkisessa keskustelussa. Stubbin vastaehdokas Haavisto luonnehti sitä viime viikolla Suomenmaan haastattelussa ongelmalliseksi tilanteeksi.
Stubbin mielestä asiassa ei ole ongelmaa. Hän korostaa jälleen, ettei hän tasavallan presidenttinä edustaisi enää kokoomusta.
Hänen mukaansa ulkopolitiikan johtamisessa painaa ennen kaikkea osaaminen ja kokemus, ei niinkään puoluetausta.
– Kuuden vuoden aikana näiden muiden avainpaikkojen edustajat ehtisivät todennäköisesti myös vaihtua. En näe, että syytä huoleen olisi.
Suomenmaa haastattelee kummatkin toisella kierroksella mukana olevat presidenttiehdokkaat vaalien alla. Pekka Haaviston haastattelu julkaistiin 1. helmikuuta 2024.