Sotessa ratkaisujen vuosi – Uudistus vakauttaa kuntien taloutta, muistuttaa valtiosihteeri Maria Kaisa Aula

Sote- ja maakuntauudistuksessa on edessä ratkaiseva vuosi, arvioi keskustan sotesta vastaava valtiosihteeri Maria Kaisa Aula.

Aulan mukaan vuoden aikana on tehtävä paljon töitä ja uudistuksen keskeinen lainsäädäntö pitäisi saada eduskuntaan.

– Keskustan tavoitteena on, että eduskunta pääsisi tänä vuonna töihin, Aula muistuttaa.

Sote-ministeriryhmä on Aulan mukaan tehnyt valmistelua koko syksyn ajan tiukalla tahdilla. Henki on ollut hyvä ja ratkaisuhakuinen hallituksen sisällä kaikkien puolueiden kesken.

– Ollaan ihan vakavasti sitä mieltä, että tämä asia nyt hoidetaan niin, että saamme palvelut yhdenvertaisiksi ihmisille ja palvelemaan ihmisten tarpeita.

Samalla yritetään Aulan mukaan saada kustannusten kasvua hillittyä ja kuntataloutta vakautettua.

– On tärkeää antaa kuntien suuntaan viestiä, että nyt asioissa tapahtuu, Aula korostaa.

Aula huomauttaa valtiovarainministeri Katri Kulmuninkin (kesk.) todenneen julkisuudessa, että keskustan tavoite on että, uudet maakunnat voisivat aloittaa 2023. Tässä aikataulussa maakuntavaalit järjestettäisiin alkuvuodesta 2022.

– Se olisi paras mahdollinen aikataulu ja keskustan tavoite. Mutta hallitus ei ole vielä yhteisesti linjaillut näitä aikataulutavoitteita, Aula muistuttaa.

Aulan mukaan keskustan on tarkoitus helmi-maaliskuun vaihteessa linjata omia tavoitteita asiassa tarkemminkin.

Keskusta aikoo järjestää kevään aikana myös jokaisessa maakunnassa keskustelutilaisuuden sotesta ministeri-, valtiosihteeri- tai kansanedustajatason edustuksella.

Aulan mukaan alueellisen kehityksen ja kuntien talouden näkökulmasta sote-ratkaisu on tärkein yksittäinen toimenpide, jolla ihmisten yhdenvertaisuutta saadaan varmistettua koko Suomessa.

– Tietenkään ei voida sanoa, että sote-ratkaisu pelastaa kuntien talouden, mutta se vakauttaa. Koska monien kuntien talouden ennakoitavuutta hankaloittaa tällä hetkellä se, että sotesta tulee yllättäviä laskuja, liittyvät ne sitten lastensuojeluun tai erikoissairaanhoitoon tai muihin asioihin, valtiosihteeri muistuttaa.

Jos erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja vanhuspalvelut saataisiin siirrettyä vuoden 2023 alussa maakunnille valtion rahoitukseen, kuntien toiminta ja tulevaisuuden suunnittelu helpottuisi. Sote-menojen kasvun hillitseminen ja kohtuullisena pitäminen jäisi näin valtion ja maakuntien väliseksi murheeksi.

– Mutta se on helpompi sitten maakuntien ja valtion välisenä tehtävänä, Aula arvioi.

Maakuntien tehtävien mahdollinen laajeneminen sote- ja pelastustoimesta joillekin muille alueille päätetään hallituksessa erikseen.

Aulan mukaan nyt otettu opiksi edelliseltä vaalikaudelta, eikä liian isoa palaa yritetä kerralla.

– Pidän mahdollisena ja todennäköisenä, että tehtävien laajentaminen siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle. Voi olla, että tällä vaalikaudella aika ei vaan riitä tähän.

Maakuntien talouden ja sote-palvelujen mahdollisesta kriisiytymisestä ja niin sanotuista kriisipykälistä väännettiin vielä viime vaalikauden lopulla.

Aulan mukaan edellisen hallituksen valmistelusta kelpuutetaan uuteen malliin varsinkin sellaisia osia, jotka on jo perustuslakivaliokunnassa testattu. Ne osiot, joista perustuslakivaliokunta on esittänyt epäilyksiä, arvioidaan uudelleen.

– Rahoitusmalli tulee olemaan osin toisentyyppinen, Aula kertoo.

Myös Uudellemaalle räätälöity erillisratkaisu muuttaa Aulan mukaan tilannetta verrattuna viime vaalikauteen.

Viimeksi valmisteluun vaikutti rahoituspuolellakin olennaisesti se, että yksi maakunta eli Uusimaa oli kaikkiin muihin maakuntiin verrattuna mittakaavaltaan moninkertainen, Aula muistuttaa.

– Montaa asiaa jouduttiin peilaamaan siihen, miten tämä toimii Uudellamaalla.

Kun Uusimaa jakautuu kooltaan paljon muita maakuntia lähempänä oleviin viiteen itsehallintoalueeseen, monet siirtymävaiheeseen liittyvät riskit saattavat olla Aulan mukaan vähäisempiä.

– Näen itse, että Uudenmaan ratkaisu on riskejä vähentävä ja vakauttava ajatellen tätä kokonaisuutta.

Väestömäärältään Uudenmaan viisi aluetta ovat kuitenkin hyvin erilaisia, ääripäinään noin 650 000 asukkaan Helsinki ja vain noin 100 000 asukkaan Itä-Uusimaa.

Aulan mukaan Itä-Uuttamaata ei ehkä kannata verratakaan muihin uusmaalaisiin alueisiin, vaan esimerkiksi Kainuuseen tai Keski-Pohjanmaahan.

– Kannattaa ajatella siinä mittakaavassa. Jos Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla pärjätään, niin varmasti siellä Itä-Uusimaallakin pärjätään.

Uudenmaan erillisratkaisun hyviä puolia on Aulan mukaan myös kansanvaltaisen otteen vahvistuminen Uudellamaalla.

– Koska maakuntavaalithan pidetään kaikilla viidellä alueella erikseen, eikä isossa Uudenmaan mammuttimaakunnassa, jolloin kokonaisuus pysyy ikään kuin kansalaisia lähempänä, Aula muistuttaa.