Sote-uudistus etenee eduskunnan käsittelyyn – Lohi: Kiistatta painavat yhteiskunnalliset perusteet
Vaalikauden merkittävin ponnistus eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnan käsittelyyn.
Uudistusta puoltavan sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kertoo, että esityksen käsittely alkaa eduskunnassa jo keskiviikkona.
Eduskunta päättää ensi viikolla valiokunnan mietinnön pohjalta, meneekö jättihanke maaliin.
Valiokunta puoltaa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista.
Hyvinvointialueet muodostetaan pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta ja niiden hallinto perustuu suoraan edustukselliseen demokratiaan eli niillä on vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta.
Puheenjohtaja Lohen mukaan uudistukselle on kiistatta painavia yhteiskunnallisia perusteita, sillä se turvaa perusoikeuksien toteutumista.
– Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
– Kyse on meille kaikille tutuista ja valtavan tärkeistä lääkäri- ja hoivapalveluista sekä muista palveluista, jotka joskus vaativat erikoislääkärin vastaanottoa.
Valiokunta pitää tarpeellisena uudistuksen tavoitetta edistää yhdenvertaisuutta siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat palvelut matalalla kynnyksellä.
Se kannattaa ratkaisua, jossa hyvinvointialueilla on mahdollisuus hankkia laajasti palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.
Hyvinvointialueiden omalle palveluntuotannolle ei valiokunnan mukaan tule asettaa tiettyjä määrällisiä osuuksia.
Omaa tuotantoa on kuitenkin oltava riittävästi niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossakin.
Näin ollen perusterveydenhuoltoa ei voi kokonaan ulkoistaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin.
Koska valtio ottaa vastuun hyvinvointialueiden rahoittamisesta, siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisveroasteen nousun estämiseksi.
Valiokunta pitää perusteltuna, että rahoitusmallin lähtökohdaksi on valittu rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on varmistaa, että julkinen valta turvaa perusoikeuksien toteutumisen suuntaamalla rahoituksen keskeisiltä osiltaan palvelutarpeen perusteella eri puolilla maata.
Lohen mukaan valtaosa hallituksen esityksiin tehdyistä pykälämuutoksista on teknisiä. Muutoksia on kaikkiaan toistasataa.
Esimerkiksi virkalääkärivaatimusta on muutettu.
Valiokunta pitääkin perusteltuna sitä, että potilaan ottaminen sairaalaan, siihen liittyvän erikoissairaanhoidon arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisivat hyvinvointialueen vastuulla.
Tehtäviä ei kuitenkaan määriteltäisi virkalääkärin tehtäväksi, kuten hallitus esitti.
Valiokunta ehdottaa, että yksityisten palveluntuottajien kanssa jo solmittujen sopimusten mitätöintiä ja irtisanomista koskevaa sääntelyä tarkennetaan perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaisesti.
Lohen mukaan sopimukset olisivat silti edelleen joko suoraan lain nojalla mitättömiä tai irtisanottavissa, jos ne ovat tulevan lainsäädännön vastaisia.
Hallituksen tavoitteena on ollut se, että sote-esitys ehdittäisiin käsitellä eduskunnassa ennen kesätaukoa.
Näin ollen maakuntavaalit voitaisiin pitää ensi tammikuussa.
Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2021.
Osa laeista tulisi voimaan 1. maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa.
Viimeiset lait tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja.
Sote-uudistus vältti merkittävän karikon jo toukokuussa, kun perustuslakivaliokunta ei löytänyt esityksestä perustuslakiin liittyviä ongelmia.