Sotarikoksista tuomittua venäläistä Rusitsh-taistelijaa kuullaan hovioikeudessa
Helsingin hovioikeudessa kuullaan tänään venäläistä Voislav Tordenia, joka tuomittiin käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen Ukrainassa tapahtuneista sotarikoksista.
Helsingin käräjäoikeus luki viime maaliskuussa Tordenin syyksi neljä sotarikosta. Syytteissä on kyse Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella syyskuussa 2014 tehdystä väijytyksestä ja sen jälkeisistä tapahtumista. Hyökkäyksessä kuoli 22 ukrainalaissotilasta.
Torden on kiistänyt kaikki syytteet.
Käräjäoikeuden mukaan Torden toimi apulaispäällikkönä Rusitsh-taistelijaryhmässä. Rusitsh taisteli Itä-Ukrainassa Venäjän ja sen tukemien separatistien puolella.
Syyttäjän mukaan Rusitshin sotilaat huijasivat syyskuussa 2014 ukrainalaisia sotilaita ripustamalla tarkastuspisteelle Ukrainan lipun. Ukrainalaiset luulivat tarkastuspisteen olevan Ukrainan hallussa ja pysähtyivät, jolloin Rusitsh-taistelijat avasivat tulen, syytteessä sanotaan.
Käräjäoikeuden mukaan oli riidatonta, että Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan. Oikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että juuri Rusitsh oli väijytyksen takana.
– Todistelun perusteella tapahtumapaikalla on ollut useita muitakin joukkoja tai ryhmittymiä ja niihin kuuluneita henkilöitä. Rusitsh-ryhmä on ollut paikalla osana näitä muita joukkoja, käräjäoikeuden tuomiossa sanotaan.
Syyttäjän mukaan Torden johti Rusitshin sotilaiden toimintaa, kun nämä väijytyksen jälkeen ampuivat ainakin neljä haavoittunutta ukrainalaissotilasta. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Rusitshin sotilaat tappoivat yhden sotilaan, mutta muista ei saatu riittävää näyttöä.
Torden tuomittiin myös muun muassa syytekohdista, jotka koskivat haavoittuneen ukrainalaissotilaan silpomista ja kaatuneesta sotilaasta otettujen halventavien kuvien levittämistä.
Torden on kiistänyt olleensa johtavassa asemassa Rusitshissa. Puolustuksen mukaan Tordenilla ei ollut mitään sotilaallista koulutusta ja hänen pääasialliset tehtävänsä olivat propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen sekä humanitaarisen avun hankkiminen.
Torden on sanonut matkustaneensa Itä-Ukrainan Luhanskiin vuonna 2014, koska oli kuullut, että alueella sorretaan siellä asuvaa venäjänkielistä väestöä.
Venäjä reagoi maaliskuussa tuoreeltaan Tordenin saamaan tuomioon.
Venäjän Suomen-suurlähetystön lausunnon mukaan kyseessä oli näytösoikeudenkäynti. Se kutsui tuomiota politisoituneeksi ja sanoi oikeudenkäynnin olevan osa hybridisodankäyntiä, jota länsi käy Venäjää vastaan Ukrainassa.
Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva Norjan ja Tshekin määräämä maahantulokielto.
Seuraavana päivänä Tordenin oli tarkoitus nousta Helsinki-Vantaalta lähtevälle Nizzan-lennolle, mutta hänet otettiin kiinni lentoasemalla. Asiaa tutkittiin ensin maahantulokiellon rikkomisena, kunnes huomattiin, että Petrovski oli myös EU:n pakotelistalla.
Korkein oikeus (KKO) linjasi joulukuussa 2023, ettei Tordenia voida luovuttaa Ukrainaan maan heikkojen vankilaolojen takia.
Oikeudenkäynti käydään Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.