Sipilä painotti HS:n tentissä, että keskusta ei aja halpatyömarkkinoita – "Ei todellakaan, työehtosopimusten puitteissa tulee toimia"

Yksikään puoluejohtaja ei ole valmis leikkaamaan työttömyysturvaa tai lyhentämään sen kestoa, ei lakkauttamaan vuorotteluvapaajärjestelmää eikä poistamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä eli eläkeputkea.

Tämä kävi ilmi, kun puheenjohtajat kohtasivat tiistaina Helsingin Sanomien suuressa vaalitentissä Sanomatalossa. Keskustelu keskittyi erityisesti talouteen ja työllisyyteen.

– Olemme päättäneet, että uusimme sosiaaliturvaa. Samassa yhteydessä pitää arvioida myös työttömyysturvaa, jotta kokonaisuus on aina kannustava, muotoili kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Kukaan ei ollut myöskään valmis luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta.

Kättään ei nostanut edes Orpo, vaikka kokoomuksella on parin vuoden takaa puoluekokouspäätös yleissitovuuden purkamisesta.

– Meidän pitää lisätä työelämään joustoja niin, että ne rakennetaan uusiin työehtosopimuksiin. Työmarkkinakierros alkaa syksyllä, silloin on paikka uudistaa työehtosopimukset nykyiseen työelämään sopiviksi. Samalla pitää modernisoida työlainsäädäntöä ja saada lisää joustoja sinnekin, Orpo perusteli ja lisäsi, että tämä pitäisi ulottaa myös järjestäytymättömiin yrityksiin.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä yleissitovuuden säilyttäminen on äärimmäisen tärkeätä, koska se on se tapa, jolla Suomessa on säädelty työmarkkinoiden vähimmäispelisäännöistä.

– Se on myös yrittäjien etu, Andersson sanoi.

Kaikki puheenjohtajat säilyttäisivät yhteistyön työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka muun muassa Orpo haluaisikin muuttaa työelämän pelisääntöjä.

– Työmarkkinajärjestelmä on raskas, mutta sitä ei pidä yrittää väkivalloin murtaa sanelulla. Se johtaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin huonoihin lopputuloksiin, kuten on nähty tällä vaalikaudella, summasi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hän viittasi palkansaajajärjestöjen hallituksen ”pakkolakien” vastaiseen mielenilmaukseen, joka kokosi Helsinkiin tuhansia ihmisiä syksyllä 2015. Tuolloin myös perussuomalaiset olivat hallituksessa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä joutui tilille puolueensa sanomisista, joiden mukaan paikallisen sopimisen lisääminen nostaisi työllisyysastetta.

Nordean pääekonomisti Olli Kärkkäinen sanoi tiistaina HS:lle, että työllisyysvaikutuksia tulee käytännössä vain, jos sopiminen mahdollistaa nykyistä pienipalkkaisempien töiden luomisen.

Sipilä kiisti jyrkästi keskustan ajavan halpatyömarkkinoita.

– Ei todellakaan. Työehtosopimusten puitteissa tulee toimia.

SDP:n puheenjohtaja, entinen ay-pomo Antti Rinne huomautti, että noin puolet jo nykyisten työehtosopimusten määräyksistä ovat sellaisia, että niistä voi sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken.

Tämä vaatii Rinteen mukaan luottamuksellista henkeä työpaikalla. Hän sanoi SDP:n kannattavan aitoa paikallista sopimista, joka ei tarkoita työnantajan ylivaltaa.

Jokainen puoluejohtaja haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, vaikka maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet.

Sipilä huomautti hallituksensa nostaneen työllisyysastetta jo viisi prosenttiyksikköä.

– Seuraavalla hallituskaudella taloussuhdanne on huonompi, mutta työllisyysastetta ei tarvitse nostaa kuin 2,5 prosenttiyksikköä, hän sanoi.

Puoluejohtajilta kysyttiin filosofisesti, onko työkykyisellä ihmisellä oikeus olla tekemättä töitä.

– Siitä pitää lähteä, että ei työkykyisellä ihmisellä voi olla oikeutta elää muiden työstä verotetulla rahalla. Jos yhteiskunta haluaa pystyä pitämään huolen työkyvyttömistä, vanhuksista tai lapsista se ei tietenkään voi elättää ihmisiä, joilla on mahdollisuus tehdä töitä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi.

Hänen mielestään päättäjien pitää tehdä ratkaisuja, jotka edistävät yritysten mahdollisuutta työllistää ja pitää palkkatason sellaisena, että ihminen hyötyy siitä.

Anderssonin mielestä kysymys on mielenkiintoinen tilanteessa, jossa yhteiskunta ei pysty tarjoamaan kaikille halukkaille työpaikkoja.

– Meillä on paljon erittäin työhalukkaita pitkäaikaistyöttämiä, erittäin työhalukkaita osatyökykyisiä, myös vammaisia, jotka mielellään olisivat töissä, mutta yhteiskunta ei ole heitä pystynyt siinä auttamaan, Andersson sanoi.

Vihreiden Pekka Haavisto lisäsi listaan myös maahanmuuttajanaiset. Hänen mielestään he tarvitsisivat erityisen kotouttamisohjelman, jonka avulla päästä kiinni työelämään.