Sipilä esitteli ilmastovuosikertomuksen: Tavoite Suomen hiilineutraaliudesta edellyttää päästövähennyksiä kaikilta aloilta
Eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava Juha Sipilä (kesk.) esitteli torstaina eduskunnalle viime vuoden ilmastovuosikertomuksen.
Se on kolmas ilmastolain mukainen eduskunnalle annettu raportti päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista.
Sipilän mukaan ilmastotoimien onnistumisen vuosittainen raportointi helposti ymmärrettävässä muodossa on yhä tärkeämpää, kun Suomen tavoite hiilineutraalisuudesta edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla.
Uusi ilmastolaki annetaan eduskunnalle tänä vuonna, ja sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden viimeistään vuonna 2035. Sen jälkeen tähdätään hiilinegatiivisuuteen.
Uutena kokonaisuutena ilmastolakiin otetaan mukaan maankäyttösektori, Sipilä toteaa.
– Ilmastovuosikertomus on myös lainuudistuksen näkökulmasta erittäin tärkeä työväline eduskunnalle, sillä se antaa yhä paremmat mahdollisuudet seurata säännöllisesti kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa, käydä keskustelua tilannearvion pohjalta ja ennen kaikkea vaikuttaa ilmastopolitiikan kokonaisuuteen, Sipilä sanoo.
Erityisesti EU:n asettava ilmastotavoite on valiokunnan mukaan haastava. Se edellyttää taakanjakosektorin päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna.
Sipilän mukaan ilmastovuosikertomuksen pääviesti on, että päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla.
– Valiokunta muistuttaa, että hiilinegatiivisuuteen on hyvä varautua jo nyt tehtävissä päätöksissä, sillä hiilineutraalius on vain välitavoite.
– Ymmärrys pitkällä aikavälillä tarvittavista ratkaisuista edistää siirtymän kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta, Sipilä sanoo.
Ympäristövaliokunta katsoo, että siirtymää tukevien ohjauskeinojen kuten veroratkaisujen ja kannustinjärjestelmien kehittämistä tarvitaan päästövähennysten kirittämiseksi niin liikenteessä, lämmityksessä kuin maataloudessakin.
Valiokunnan mukaan ilmastopolitiikka edistää myös talouden ja työllisyyden kannalta myönteistä kehitystä, ja tämä on teknologiamaa Suomelle suuri mahdollisuus.
– Siirtymävaiheessa on myös toimijoita, jotka kärsivät ilmastopolitiikasta. Siksi siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastotoimien haitallisia tulonjakovaikutuksia tulee kompensoida etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville, Sipilä sanoo.
Ympäristövaliokunta on asiaa käsitellessään kuullut myös nuorten ääntä, Sipilä kertoo.
Nuorten Agenda 2030 ‑ryhmä nostaa lausunnossaan esiin muun muassa, että ilmastopolitiikkaan tulee kuulua olennaisesti myös uudelleenkouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuuksien takaaminen kaikille.
– Ilmastopolitiikan laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys vaikuttaa lopulta koko ilmastonmuutoksen hillitsemisen onnistumiseen, Sipilä toteaa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti ympäristövaliokunnan mietintöön vastalauseen.
Perussuomalaisten mukaan hallituksen ei tule toteuttaa ilmastopolitiikan suunnitelmaansa ”eikä täten heikentää suomalaisen teollisuuden, yrittäjyyden taikka alkutuottaja-yrittäjän asemaa etenkin liian kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden tai liikenteen päästövähennysvaatimusten johdosta”.
