Seurakuntavaalien ensikertalainen haluaa madaltaa kirkollisen toiminnan osallistumiskynnystä – "Ei sen tarvitse aina olla niin harrasta ja vakavaa"
– Ei seurakunnan toiminnan tarvitse aina olla niin harrasta ja vakavaa. Sehän voisi välillä olla vaikkapa stand up -komiikkaa.
Tänään käytäviin seurakuntavaaleihin ensimmäistä kertaa osallistuva Kalle Pyky uskaltaa sanoa julki sen, mikä monelta kokeneemmalta ehdokkaalta voi jäädä korkeintaan ajatuksen tasolle.
Juuri 18 vuotta täyttäneen kiiminkiläisen nuoren miehen mietteet kannattaa ottaa kirkon piirissä tosissaan.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu ei anna kovin ruusuista kuvaa yleisestä kiinnostuksesta kirkollisia asioita kohtaan.
Myös ennakkoäänestyspaikkojen ovet kävivät monissa suurissa kaupungeissa edelliskertaa harvemmin.
Ehdokkaita on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten, ja keski-ikä on noussut hipomaan jo 55 vuotta.
Vaikka osa ehdokaskadosta selittyy seurakuntien yhdistymisillä, niin trendi on huolestuttava.
Äänioikeutettuja yli 16-vuotiaita kirkon jäseniä on noin kolme miljoonaa, mutta uurnilla heistä kävi neljä vuotta sitten koko maassa vain 15,5 prosenttia.
Kalle Pykyn tyyppiset uudet ja innokkaat kasvot ovatkin elinehto kirkon tulevaisuuden kannalta.
Toivoa seurakunnilla toki on, sillä Oulun lisäksi alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä ja osuus ovat lisääntyneet muissakin suurissa kaupungeissa.
Lukiota kolmatta vuotta käyvä Pyky uskoo nuorten ehdokkaiden mukanaolon innostavan nuoria myös äänestämään.
Oma vaalikelpoisuus jäi hilkulle, sillä 18 vuotta tuli täyteen vasta 8. marraskuuta eli kymmenen vuorokautta ennen varsinaista vaalipäivää.
– Kun ikä nyt riittää, niin täysillä olen mukana. Monelle ensikertalaiselle voi olla ainoa syy lähteä seurakuntavaaleihin äänestämään, kun on joku ennestään tuttu nuori ehdokas listoilla, hän arvelee.
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Oulun kupeessa Kiimingissä ei ole tarvinnut tehdä erityisiä temppuja nuorten houkuttelemiseksi listoille.
– Kukaan ei varsinaisesti pyytänyt ehdokkaaksi. Toki seurakunnan toiminnassa olen ollut mukana jo pitkään. Nyt sitten kaverin kanssa mietimme, miten voisimme vielä enemmän vaikuttaa yhteisiin asioihin.
”Yöleirit ja monet muut rennommat tapahtumat ovat osoittaneet toimivuutensa”
Seurakuntavaalien ensikertalainen Kalle Pyky
Kalle Pykyn mielestä kotiseurakunta on jo aiemmin tarjonnut nuorille mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen.
– Rippikoulujen isoistoiminta on Kiimingissä ollut aina suosittua. Sitä kautta oli helppo tulla muuhunkin toimintaan mukaan.
Kynnyksen madaltaminen kirkkoa kohtaan on se juttu, missä nuorilla luottamushenkilöillä voisi olla paljonkin ideoita tarjottavanaan.
– Ei sen tarvitse aina olla virallista kokoontumista. Esimerkiksi yöleirit ja monet muut rennommat tapahtumat ovat osoittaneet toimivuutensa, arvioi Pyky kokemustensa pohjalta.
Laajaan Oulun seurakuntayhtymään kuuluva Kiimingin seurakunta saa vuoden alusta entistä enemmän uusia jäseniä ja maantieteellistä pinta-alaa, kun Ylikiiminki ja Yli-Ii liittyvät samaan yhteyteen.
Kalle Pyky on KATSE-nimisen ryhmittymän listalla, joka mielletään taustaltaan keskustan ja kokoomuksen yhteiseksi valitsijayhdistykseksi.
Seurakuntavaalien kuopus ei koe poliittisen värin tunnustamista omalta kohdaltaan millään lailla hankalaksi asiaksi. Pikemminkin päinvastoin.
– Kuulun Oulun nuorisovaltuustoon ja tiedän, että parhaiten asioihin voi vaikuttaa politiikan kautta. Olen saanut osallistua sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin ja käyttänyt siellä myös puheoikeuttani.
– Politiikka kiinnostaa jopa yhtenä uravalintamahdollisuutena, kypsän oloinen nuori mies selvittää.
Keskusta on perinteisesti ollut näkyvin poliittinen ryhmittymä seurakuntavaaleissa. Siitäkin huolimatta, että keskustataustaiset ehdokkaat ovat jakautuneet useille eri listoille.
Vaaliohjelman valmistelusta vastannut Maria Kaisa Aula vakuuttaa, että keskustan viestissä korostuu toiminta erilaisia ja eri tavoin uskovia ihmisiä kokoavan kansankirkon puolesta.
Myös vastuunkanto toisista kuuluu keskustalaiseen näkemykseen.
– Kirkon toimintaa tulee rakentaa entistä enemmän seurakuntalaisista ja heidän tarpeistaan käsin, ei vain kirkon omiin työaloihin pohjautuen. Kyllä ihmisiä loppujen lopuksi eniten kiinnostavat ne oman seurakunnan asiat, Aula toteaa.
Ohjelmassa korostuu lause ”seurakunta olemme me”.
Kiteytys tarkoittaa Aulan mukaan sitä, että seurakuntalaiset, papit ja muut työntekijät muodostavat seurakunnan ja päättävät sen toiminnasta.
– Puolustamme positiivisen uskonvapauden toteutumista. Rakennamme samalla aktiivisesti yhteistyötä sekä seurakuntien välillä että kuntien ja eri järjestöissä toimivien kanssa. Seurakunnilla on paljon osaamista ja annettavaa tähän yhteistyöhön, hän vakuuttaa.
Kirkkoa voimakkaasti jakavat kysymykset, kuten avioliittokäsitys, ovat Maria Kaisa Aulan mukaan edelleen vaikeita ratkaistavia myös keskustan sisällä.
– Asia liittyy välillisesti myös näihin vaaleihin. Keskustassa on sekä perinteisen avioliittokäsityksen että liberaalin suuntauksen kannattajia.
– Ohjelmassa me korostamme sitä, että seurakunnassa kaikki ovat samanarvoisia, tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi. Eli arvostamme myös toisen oikeutta olla eri mieltä.
Pinnalla olevista ilmiöistä keskustan ohjelma ottaa voimakkaasti kantaa myös vihapuheesiin.
– Keskusta tuomitsee kaikenlaisen hengellisen väkivallan ja toimii aktiivisesti syrjintää, vihapuhetta ja rasismia vastaan, Aula painottaa.