Selvitys näkee Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessa paljon riskejä

Venäjän suuret luonnonvarat sekä niiden käyttö muiden maiden riippuvuuden ylläpitämiseen on tärkeä osa Venäjän ulkopolitiikan keinovalikoimaa.

Tässä geoekonomisessa toimintatavassa Venäjä voi käyttää kepin sijasta myös porkkanaa, kuten halvempia kaasunhintoja Venäjään myötämielisesti suhtautuville maille.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksessä mainitaan geoekonomiasta kaksi esimerkkiä: Itämeren Nord Stream II -kaasuputkihake ja Pyhäjoelle suunniteltu Fennovoiman ydinvoimala.

Viimeksi mainitussa on mukana Venäjän valtion omistama Rosatom ja selvityksen johtopäätökset Suomen osalta tylyä luettavaa:

– Prosessin seurauksena Venäjä saa tukevamman jalansijan strategisesti keskeisellä sektorilla, mikä luo Suomelle kannustimen pitää yllä hyviä suhteita Moskovaan jatkossakin.

Tutkijoiden mukaan hanke politisoitui jo kesällä 2015, kun Fortum lähti siihen vastoin tahtoaan mukaan. Voimalahanke on helppo politisoida siksi uudelleen, jos se kokee pientäkin vaikeutta.

Vaikutusyritysten todennäköisyyttä lisää se, että hanke on Venäjälle tärkeä ja presidentti Vladimir Putinin henkilökohtaisessa ”käsiohjauksessa”.

Suomalaisilla päätöksentekijöillä olisi selvityksen mukaan vielä parannettavaa politiikan ja energiahankkeiden yhteyden hahmottamisessa.

– Ainakin julkisuudessa on ollut vallalla ristiriitainen argumentaatio, jossa ilmiselvän poliittisia päätöksiä pyritään perustelemaan ”puhtaalla markkinalogiikalla”, ikään kuin markkinalogiikan noudattaminen Venäjän ja Suomen välillä olisi Suomen päätäntävallassa oleva asia, tutkijat kirjoittavat.

Selvityksessä ei ehdoteta ”hankalan” hankkeen keskeyttämistä. Tutkijoiden mukaan Suomen pitää kuitenkin tehdä venäläisosapuolelle selväksi, että meikäläiset viranomaiset eivät ole poliittisessa ohjauksessa.

Avainasemassa on Säteilyturvakeskus (Stuk), joka antaa hyväksyntänsä ydinvoimalan turvallisuudelle. Rosatomille ja Venäjälle Stukin hyväksyntä olisi tärkeä suositus muilla vientimarkkinoilla.