Selvitys: Kuntien taloudessa liikkumavaraa ja sopeutusmahdollisuuksia maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen
Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävien tehtävien yksikkökustannuksissa on suuria eroja, ilmenee valtioneuvoston teettämästä selvityksestä.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että kunnilla on uudistuksen jälkeen varsin suuri teoreettinen taloudellinen sopeutusvara. Uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu myös sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine, mikä helpottaa kuntien rahoitustarpeen ennakointia.
Selvitystyön tavoitteena oli arvioida maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13-14 miljardin euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta.
Selvityksessä arvioitiin kuntien palveluiden yksikkökustannusten määrällisiä eroja sekä sitä, mistä yksikkökustannusten erot syntyvät.
Selvityksen perusteella kuntiin jäävien palveluiden yksikkökustannuksissa on suuria eroja.
Jos tavoitekustannukseksi asetetaan järjestyksessä sadanneksi pienimmillä yksikkökustannuksilla kunnissa toteutetut palvelut, on kuntien yhteenlaskettu teoreettinen sopeutusvara lähes 3 miljardia euroa eli 548 euroa asukasta kohti.
Selvitystyön yhtenä tavoitteena oli myös saada käsitys siitä, kuinka paljon kunnat laajentavat jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa yli lakisääteisen vähimmäistason ja kuinka ne aikovat jatkossa kasvattaa tai supistaa tehtävien resursointia.
Selvityksen mukaan koko maan tasolla laajennusten kustannus on nykyisin yli 600 miljoonaa euroa (112 euroa/asukas).
Kunnat arvioivat laajentavansa joidenkin tehtävien resurssointia myös uudistuksen jälkeen. Selvitys tehtiin kunnille kohdennetulla kyselyllä.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.