Selaatko sinäkin somea rentoutuaksesi? – Väitös: Se saattaa vain lisätä uupumusta
Moni tietää tilanteen, kun pitkän työpäivän jälkeen kotisohvalla kaipaa jotain rentouttavaa tekemistä. Hyvin helposti siinä tilanteessa käteen tarttuu kännykkä.
Ja hyvin helposti lyhyeksi aiottu somen selailuhetki venähtää pitkäksi. Ulos ei jaksa enää lähteä eikä muutakaan järkevää ehdi tehdä. Eikä olo välttämättä tunnu yhtään rentoutuneelta.
Rentouttavaksi tarkoitettu somen selailu voi pahimmillaan vain lisätä uupumusta, todetaan myös tuoreessa Antti Hämäläisen väitöskirjassa.
Informaatioteknlogian alan väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 10. tammikuuta 2025.
– Sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta, Hämäläinen sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan älypuhelimet, pelit ja sosiaalinen media aiheuttavat nykyajan ihmisille teknostressiä. Se voi oireilla heikentyneenä tylsyydensietokykynä.
Hämäläisen mukaan moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä.
Kaikki muut aktiviteetit saattavat tuntua hankalilta, jopa suoranaiselta työltä, vaikka kyse olisikin ihan viihdyttävästä tekemisestä.
Siitä seuraa turhautumista. Se vain lisää kierrettä. Hämäläisen mukaan stressin tunne voi korostua entisestään, jos runsas teknologian käyttö tuntuu turhalta tai se ei tunnu palkitsevalta.
Teknostressin välttäminen vaatii Hämäläisen mukaan yksilöltä paljon ennakointia.
Ensimmäiseksi pitäisi tunnistaa tilanteet, joissa teknologian käyttö häiritsee omaa keskittymistä tai hidastuttaa muiden asioiden tekemistä.
Hämäläisen mukaan teknologian käyttöä pitäisi vähentää jo etukäteen niissä tilanteissa, joissa pitäisi keskittyä muihin aktiviteetteihin.
– Teknologian käyttö näissä tilanteissa voi lisätä prokrastinaatiota, eli vitkuttelua ja lopulta esimerkiksi ulkoilemaan tai kuntoilemaan ei tule lähdettyä. Käyttäjän stressiä lisää, kun tärkeät asiat siirtyvät teknologian käytön takia.
Teknostressistä olisi Hämäläisen mukaan tärkeä keskustella avoimesti läheisten kanssa. Keskusteleminen voi toimia sysäyksenä tarpeellisten muutosten tekemiselle. Läheisiltä saa usein myös tukea tilanteisiin, joissa käsi hapuilee huomaamatta kännykkää.
Yksi hyvä ratkaisu ovat yhdessä sovitut teknologiavapaat hetket. Silloin kännykät pysyvät niille varatuilla paikoillaan määrätyn ajan.
Vastuunsa olisi Hämäläisen mukaan myös teknologiayhtiöillä. Hän penää niiltä ratkasuja esimerkiksi sisällön näkyvyyden säätelyyn.
– Teknologian käytön ei tulisi maksaa meille hyvinvointiamme.