SDP puntaroi liikenneuudistuksen parlamentaarista valmistelua – Rinne ei halua Bernerin selvitystä pohjaksi

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan SDP:n on vaikea ottaa kantaa parlamentaariseen liikennetyöryhmään osallistumiseen, koska hallituksesta tulee ristiriitaista tietoa työn lähtökohdista.

Rinteen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ollut valmis siihen, että työryhmä lähtisi liikkeelle niin sanotusti puhtaalta pöydältä, mutta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan työryhmän lähtökohdaksi tulisi hänen johdollaan tehty liikenneverkkoselvitys.

– On outo tilanne, että minulla on tekstiviestinä pääministerin esitys ja sähköpostina liikenne- ja viestintäministerin esitys, jotka poikkeavat toisistaan olennaisesti, Rinne sanoi STT:lle.

– Me olemme valmiita parlamentaariseen työhön tämän asian tiimoilta, mutta ei sillä tavalla, että Bernerin johdolla valmisteltu selvitys olisi pohjana tälle työlle. Sen pitää lähteä puhtaalta pöydältä niin kuin pääministeri on minulle esittänyt.

Rinteen mukaan työryhmän puheenjohtajuuden saaminen SDP:lle ei ole kynnyskysymys osallistumiselle työryhmään, mutta hänen mielestään olisi korrektia, että myös oppositiopuolue saisi johdettavakseen parlamentaarisen työryhmän.

Kaikki tällä vaalikaudella tähän mennessä perustetut parlamentaariset työryhmät ovat olleet hallituspuolueiden johtamia, Rinne muistuttaa.

– Toivon edelleen, että oppositiopuolue voisi toimia työryhmän puheenjohtajana. SDP on tarjonnut omaa ehdokastaan tehtävään.

Bernerin johdolla tehdyssä liikenneverkkoselvityksessä on Rinteen mielestä paljon hyviä elementtejä, jotka kannattaa ottaa mukaan parlamentaarisen työryhmän työhön.

Rinteen mukaan väyläverkon yhtiöittäminen on kuitenkin SDP:lle kynnyskysymys, johon puolue ei lähde mukaan.

– Meidän väyläverkkoamme, jonka veronmaksajat ovat maksaneet vuosikymmenten – tai osittain jopa yli sadan vuoden – aikana, ei pidä laittaa yksityisten yritysten voitontekomahdollisuuksiin, Rinne painottaa.

Bernerin selvityksen roolin ohella epäselvyyttä on ollut myös ryhmän koosta. Esillä on ollut kahdeksanhenkinen ryhmä, jossa kaikilla eduskuntapuolueilla olisi edustaja, ja 12-henkinen ryhmä, johon neljä suurinta puoluetta saisi kaksi edustajaa.