Savuton Suomi 2030 -verkosto: Tupakoinnin väheneminen vaarassa pysähtyä

Tupakointi

Suomessa tupakoidaan nyt ennätyksellisen vähän.

Jos hyvän terveyttä tukevan kehityksen halutaan jatkuvan, on tupakoinnin lopettamisen tuki saatava kuntoon ja nuorten nuuskaaminen vähentymään, sanovat Savuton Suomi 2030 -verkoston asiantuntijat.

– Suomi on ensimmäinen maa, jossa tavoite savuttomuudesta on kirjattu lakiin. Tämä osoittaa, että myös päättäjämme ottavat savuttomuustavoitteen tosissaan ja näkevät, miten tärkeä se on terveyden edistämisen kannalta, verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula toteaa.

Tuoreet tupakointitilastot ovat ilahduttavaa luettavaa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan työikäisistä, 20-64-vuotiaista tupakoi viime vuonna päivittäin 13 prosenttia; miehistä 14,6, naisista 11,9 prosenttia.

Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, suomalaismiehistä tupakoi 27 ja naisista 23 prosenttia.

Reijula ja Hengitysliiton terveysasiantuntija Maija Kolstela kuitenkin huomauttavat, että ellei esimerkiksi nuorten lisääntyneeseen nuuskaamiseen puututa nopeasti, hyvä terveyttä tukeva kehitys pysähtyy Suomessa.

– Ongelmana on myös tupakoinnin lopettamisen tuen saatavuuden epätasainen jakautuminen eri puolilla maata. Tupakointi ei ole tähänkään asti vähentynyt itsestään, vaan sen eteen on tehty määrätietoista työtä ja tätä työtä on jatkettava edelleen, Kolstela sanoo.

Savuton Suomi 2030 -verkosto juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan.

Verkosto oli ensin Savuton Suomi 2040 -hanke, josta tuli myöhemmin Savuton Suomi 2030 -verkosto.

Vuosiluku 2030 viittaa tupakkalain tavoitevuoteen, jolloin alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai muita nikotiinituotteita.