"Sanojen ja tekojen välinen matka on lyhyt" – politiikan kärjistyminen huolestuttaa puoluejohtajia, Halla-aho panee perussuomalaisiin kohdistuvat syytökset vaalipaniikin piikkiin

Tunnelma kiristyi maanantaina puoluejohtajien tentissä, kun puheeksi tuli hyökkäys Yhdysvaltojen kongressiin ja se, voisiko poliittinen tilanne kärjistyä myös Suomessa.

Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n kuntavaalipaneelissa perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi, etteivät Capitolin tapahtumat mitätöi presidentti Donald Trumpin kauden politiikkaa. Halla-ahon mukaan voidaan kysyä, onko ihminen yhtä huono kuin hänen huonoin tekonsa.

– Mielestäni on harmillista myös Trumpin ajamien poliittisten tavoitteiden kannalta, että hän jättää itsestään tällaisten muiston, kieltäytymällä hyväksymästä presidentinvaalien tulosta ja käyttäytymällä muutenkin asiattomasti tässä tilanteessa, Halla-aho totesi.

– Olen edelleen sitä mieltä, että monet niistä linjauksista, joilla Trump aikanaan valittiin presidentiksi ja joita hän aktiivisesti edisti presidenttinä, esimerkiksi liittyen maailmankauppaan, Kiina-politiikkaan ja siirtolaispolitiikkaan, ovat Yhdysvaltain ja koko maailman etujen mukaisia.

Vihreiden Maria Ohisalo puolestaan katsoi, etteivät Capitolin tapahtumat tulleet yllätyksenä vuosien vihanlietsonnan ja väkivaltaan kannustamisen jälkeen.

– Tämä kaikki on johtanut siihen, että ihmiset kuvittelivat, että kun sinne rynnitään väkivalloin, voidaan haastaa demokraattinen vaalitulos. Itse pidän tätä erittäin järkyttävänä.

Ohisalo sanoi, että tilanne oli pahimmillaan terroristinen teko ja vallankaappausyritys.

Halla-ahon mukaan ”sanojen kanssa kannattaa olla hiukan varovainen”, koska vallankaappausyritys edellyttää suunnitelmaa siitä, miten valta kaapataan.

– Uskooko ministeri Ohisalo, että kongressiin rynnistäneet huligaanit ajattelivat oikeasti, että he saavat vallan käsiinsä valloittamalla tämän talon?

Halla-ahon mukaan hyökkäys oli ”täysin verrattavissa black lives matter -hulinointiin”.

– Ikävä kyllä tällainen poliittinen väkivalta ja haluttomuus tunnustaa vastapuolen oikeutta mielipiteisiinsä tai edes olemassaoloonsa, on ollut kasvava ilmiö Yhdysvalloissa ja ehkä muuallakin maailmassa viimeisten neljän vuoden aikana. Tässä yhdellä jos toisellakin on syytä katsoa peiliin ja arvioida omia tekemisiään.

Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi Halla-ahon edelleen vähättelevän Capitolin tapahtumien merkitystä.

– Ei tämä ole nyt yksi tapahtuma, vaan tämä on sen tien päässä, mihin Trumpin harjoittama populistinen, repivä politiikka, joka kyseenalaistaa laillisuuden ja instituutiot, johtaa. Eikä tämä ole vain amerikkalainen ilmiö, meillä on samanlaisia esimerkkejä Euroopasta ja viitteitä myös Suomesta. Tähän täytyy kaikkien puolueiden puuttua vakavasti, Orpo sanoi.

Keskustajohtaja Annika Saarikko tarttui Halla-ahon sanoihin siitä, että omien sanojen kanssa kannattaa olla varovainen.

– Siitähän tässä on juuri kysymys, että sitten kuitenkin sanojen ja tekojen välinen matka on aika lyhyt. Tämä on vakava, syviin ytimiin käyvä huoli, jonka ääri-ilmentymä olivat Capitol-kukkulan tapahtumat, ja jonka pieniä ja suuria kuplia näkyy siellä täällä myös meillä.

Saarikko sanoi jakavansa ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) näkemyksen siitä, että äärioikeisto on uhka myös Suomessa.

– Jos emme nyt tartu asioihin voimakkaasti, asiat voivat lipua vähän vahingossakin väärään suuntaan.

Saarikko totesi, että tarkoitus ei koskaan pyhitä keinoja, vaan vallankäyttäjien tulee toimia esimerkkeinä myös politiikan toimintakulttuurissa.

– Meistä erityisesti jokainen täällä on vastuussa politiikan kielenkäytöstä, Saarikko totesi kollegoilleen.

Puoluejohtajatentin juontanut Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen totesi, että kärjekäs kielenkäyttö liitetään Suomessa perussuomalaisiin. Hän kysyikin Halla-aholta, takaako hän perussuomalaisten pysyvän demokratian takana.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisia ei suinkaan kritisoida tai vastusteta siksi, miten he ilmaisevat itseään.

– Se ehkä tarjoaa monesti helppoja keppihevosia, joiden avulla perussuomalaisten kimppuun käydään, mutta todellinen syy median ja muiden puolueiden aggressiiviseen suhtautumiseen on se, että ne eivät pidä meidän tavoitteistamme, Halla-aho sanoi.

– Ymmärrän kollegoiden vaalipaniikin, siitä tämä keskustelu todellisuudessa kumpuaa. Olen itse ollut politiikassa nyt 13 vuotta, tavoitteeni ovat pysyneet samoina, puhetapani on pysynyt samana, eikä minulla ole mitään syytä niitä muuttaa.

Halla-aho myös totesi, että perussuomalaisten mielestä vaalituloksia pitää aina kunnioittaa.

Ohisalo halusi kuulla perussuomalaisten kannan kaikenlaiseen väkivaltaisen radikalisaatioon, ja Halla-aho vakuutti puolueensa tuomitsevan sen.

Halla-aho puolestaan väitti, että sisäministerin salkkua kantavalla Ohisalolla on ”ikävä tapa asettua hyvin selkeästi laittomuuksien puolelle”, kun se sopii hänen agendaansa.

Halla-aho sanoi viittaavansa erityisesti lokakuiseen Elokapina-mielenosoitukseen ja turvapaikanhakijoiden laittomuuksiin mielenilmauksissa.

Ohisalo kiisti Halla-ahon väitteet jyrkästi.

– Taas kerran tämä ei pidä paikkaansa. Tätä tarkoitin kun sanoin aiemmin, että valheilla, vihalla ja tällaisilla puheilla mitä jatkuvasti sosiaalisessa mediassa huomaan myös puheenjohtaja Halla-ahon tileillä hyvin usein – erilaisia väitteitä siitä mitä minä olen, mitä minä teen ja mitä vihreät puolueena ovat. Te olette väittäneet vihreitä vaaralliseksi ääriliikkeeksi. Tämä on erittäin järkyttävää.

Saarikko kannusti ihmisiä lähtemään mukaan politiikkaan myös nyt, vaikka ajat ovat ”oudot”.

– Jos me annamme vallan sellaisille toimintatavoille, mihin suomalainen kansanvalta ei ole tottunut, niin jäljet voivat olla karmaisevia.

Saarikko korosti, että puolueet ovat vastuussa siitä, miten korona-aikana lisääntynyttä ihmisten ahdistusta, pahaa mieltä, pettymystä, pelkoa ja epätoivoa käytetään.

– Käyttääkö sitä politiikan käyttövoimana ja kasvattaa vihaa, vai yrittääkö luoda ihmisille toivoa, siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys.