Saksan siirtyminen vetytalouteen on tosiasia – kauppakamarijohtaja Jan Feller herättelee suomalaisia isoon muutokseen
Saksan energiahuolto rakentuu vahvasti vedyn varaan jo ensi vuosikymmenen alkupuolella, vakuuttaa Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.
Fellerin mukaan Saksa aikoo käydä energiajärjestelmänsä transformaation läpi, ja se on jo taloudellinen realiteetti.
– Kun tuntuu, että Suomessa yhä mietitään että tapahtuuko tämä vai ei, Saksassa se ei ole enää kysymys. Kaikki pääpuolueet satsaavat nyt vetytalouteen, Feller sanoi toimittajatapaamisessa Helsingissä.
Fellerin mukaan tähtäin on vuodessa 2032. Saksa on viime vuoden lopulla tehnyt jo lopullisen rakennuspäätöksen, että maahan rakennetaan 10 000 kilometrin vetykantaverkko. Fellerin mukaan 60 prosenttia siitä on olemassa olevan kaasuputkiston uudelleenkäyttöä.
– Tässä Saksa tuntuu olevan aika nopea, ensimmäiset 525 kilometriä tulevat olemaan valmiina tämän vuoden aikana.
Feller muistuttaa, että Saksassa jo nyt melko suuri kaasuinfra, ja esimerkiksi puolet Saksan kodeista lämpiää kaasulla. Myös moni kemianalan yritys käyttää kaasua, minkä vuoksi siirtyminen vetyyn on luontevaa.
Fellerin mukaan Saksan vetytarve on suuri. Jo vuonna 2023 se oli 55 terawattituntia ja vuoteen 2045 mennessä se ennustetaan kasvavan kahdeksankertaiseksi yli 350 terawattituntiin.
Suomelle Saksan vetytalous on Fellerin mukaan suuri mahdollisuus.
– Tällä hetkellä laskettu hinta Suomen vedyn viennille on noin 2 euroa per kilo, joka on hyvin kilpailukykyinen verrattuna siihen, mitä Saksassa ollaan valmiita maksamaan.
Molekyylivedyn kuljetus Saksaan vaatisi putken vetämistä, eikä Itämeren turvallisuusympäristö ainakaan juuri nyt näytä erityisen vakaalta sellaisten laskemiseen merenpohjaan
Fellerin mukaan putkisuunnitelmat tähtäävät kuitenkin vuoteen 2032 oletuksena, että geopoliittinen tilanne on silloin parempi. Reittivaihtoehtoja on useita, päällimmäisenä niistä Ahvenanmaan kautta kulkeva.
Fellerin mukaan kyse ei ole pelkästään putkivedystä.
– Iso osa suomalaisista vety-yrityksistä suunnittelee, että he tuottavat ensin vihreää ammoniakkia, jota pystyy laivaamaan ja jonka käsittelystä on jo kokemusta. Ja esimerkiksi Hampuri rakentaa ammoniakkiterminaalin ja Rostock myös.

Suomesta ei Fellerin mukaan pidä tulla pelkkä energiaviejä, mutta investointeja ulkomailta tarvitaan.
– Emme pysty yksin vetytaloutta rakentamaan, ja saksalaiset yritykset ovat olleet jo vuosia suurimpia Suomen tuulivoima-alan rahoittajia.
Feller muistuttaa, että poliittisesti Suomella ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta nousta Saksalle kriittiseksi kumppaniksi energian toimittajana.
– Mitä enemmän me saamme vähennettyä Saksan Venäjä-riippuvuutta, se on ehkä myös meidän intresseissämme, hän summaa.
Ydinvoiman merkittävään paluuseen Saksaan Feller ei usko. Pieniä modulaarisia voimaloita voi hänen mukaansa tulla, mutta tuskin kaupunkialueille. Saksassa ei ole myöskään jätteen loppusijoituspaikkoja, mikä on ison luokan ongelma.
Saksassa käydään 23. helmikuuta liittopäivävaalit. Niiden käsikirjoitus on Fellerin mukaan pitkälti selvillä. Kristillisdemokraatit CDU ottanee selvän voiton ja liittokansleriksi noussee Friedrich Merz.
Suomen kannalta ei ole Fellerin mukaan suurta eroa, onko liittokanslerina Merz vai Olaf Scholz.
– Molemmilla Suomi on noussut prioriteettina vuosien aikana.

Äärioikeistolainen AfD noussee vaaleissa Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Fellerin mukaan valtaan se ei kuitenkaan pääse, sillä mikään muu puolue ei suostu tekemään yhteistyötä osittain avoimesti demokratianvastaisen puolueen kanssa.
Fellerin mukaan tämä ”palomuuri” myös pitää Saksan menneisyyden ja siitä kumpuavan pelon vuoksi. Hallitusvaltaan ei päästetä voimia, jotka saattaisivat yrittää syrjäyttää muut.
AfD on Fellerin mukaan vaikuttanut kuitenkin jo nyt esimerkiksi siihen, että pääpuolueet ovat muuttaneet suhtautumistaan maahanmuuttoon. Siinä missä aiemmin aiheeseen suhtauduttiin jopa sinisilmäisesti, puhuvat puolueet nykyään maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta.
– Koska siihen liittyy Saksassa myös keskustelu sisäisestä turvallisuudesta, Feller muistuttaa.