Saatavuusharkinnan poisto ei tekisi suomalaisesta duunarista työtöntä

Työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen tuskin johtaisi mullistuksiin Suomen työmarkkinoilla. Todennäköisesti Suomen syrjäinen sijainti ja työlupaprosessin säilyminen estäisivät nopeat muutokset.

Millaisia vaikutuksia yli sadan kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella voisi olla?

Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että ennen työluvan myöntämistä Euroopan ulkopuolelta tulevalle viranomaisen on arvioitava, olisiko Suomessa jo saatavilla tähän tehtävään sopivaa työvoimaa.

1. Työvoimapulaan helpotusta

Nyt yritys saa palkata työntekijän ilman saatavuusharkintaa Euroopan talousalueelta (Eta). Lisäksi asiantuntijatehtäviin ja johtajiksi sekä alle kuuden kuukauden kausityöntekijöiksi voi palkata ilman harkintaa. Saatavuusharkinta koskee siis duunariammatteja, joiden liitot ovat Rakennusliiton johdolla aloitteen äänekkäimmät vastustajat.

Mittakaavasta kertoo, että Suomen työmarkkinoilla on lähes kolme miljoonaa ihmistä ja viime vuonna TE-toimistot tekivät noin 8 200 työlupapäätöstä.

Ruotsissa saatavuusharkinnasta luovuttiin lähes kymmenen vuotta sitten. Ruotsi on luopunut myös muusta työvoimaviranomaisten harkinnasta. Suomessa viranomainen selvittäisi jatkossakin työsuhteen ehdot, työntekijän toimeentulon sekä työnantajan ja -tekijän taustat.

– Ruotsissa oli oikeasti työvoimapula, ja suurin osa työntekijöistä tuli työvoimapula-alueille. Silti noin 40 prosenttia tuli aloille, joilla tarjontaa oli olemassa ja näiltä osin syrjäytti ruotsalaisia työmarkkinoilta, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

2. Maassa jo olevat saisivat lisää vaihtoehtoja

Lakialoitteen allekirjoittanut Tytti Tuppurainen (sd.) korostaa muutoksen vaikutuksia yksittäisille ihmisille. Tavallinen työlupa on alakohtainen ja esimerkiksi ulkomailla asuville rekkakuskeille tai lentoemännille tehtävä osittain myönteinen ratkaisu on sidottu yhteen työnantajaan.

– Jos työntekijä on Suomessa vuosia tehnyt hyvää työtä työnantajalle ja haluaisi mennä eteenpäin, niin saatavuusharkinnan takia hän ei välttämättä voi vaihtaa työnantajaa tai alaa, Tuppurainen sanoo.

Hän pitää asiaa myös tasa-arvokysymyksenä, sillä moni työluvan hakijoista on tullut Suomeen avioliiton kautta.

– Jos nainen haluaa irtautua esimerkiksi väkivaltaisesta avioliitosta, niin saatavuusharkinta johtaa siihen, että työpaikkaa ei saa tai luvan myöntäminen kestää kauan.

3. Riiston estäminen vaatisi valvontaa

Saatavuusharkinnan poisto lisäisi Soraisen arvion mukaan lähetettyä työvoimaa ja työvoimavälitysyritysten toimintaa.

– Kun alipalkkauksen tai laittoman jouston kaltaisia ongelmia ilmenee, työnantajaa ei käytännössä tavoita mistään. Työnantajan etua ei saada perittyä takaisin ja työntekijä kärsii nahoissaan, Sorainen sanoo.

Toinen mahdollinen ongelma on Suomen kokemat verotappiot. Suomella on Venäjän ja monen muun kanssa verosopimus, jonka mukaan ensimmäisen puolen vuoden ajan ansiotuloa verottaa lähettävä valtio.

– Esimerkiksi Olkiluodossa kolmosreaktorilla ei juuri kukaan lähetetty työntekijä työskentele yli kuutta kuukautta putkeen, Sorainen sanoo.

4. Vasemmistopuolueissa sisäistä kiistaa

Allekirjoittajien joukossa on myös SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajia, vaikka puolueina ne ovat vastustaneet saatavuusharkinnasta luopumista. Työministeri Jari Lindström (sin.) vastustaa luopumista. Eduskunnassa äärimmäisen harvoin laki muuttuu kansanedustajien aloitteella.

– Ei kaikkein todennäköisintä ole, että tästä nyt laki tulisi. Nyt faktat nousevat esiin, mikä tarkoittaa keskustelua tulevien eduskuntavaalien ja hallitusohjelman yhteydessä, Tuppurainen sanoo.

Siinä keskustelussa SDP määrittelee jälleen suhdettaan duunariliittoihin, puolueen uskollisiin tukijoihin.