Saarikko hehkutti ylimääräistä lapsilisää ja haastoi kokoomusta – "Jos te tuette tätä, niin sitten ei kannata siitä erikseen suuta soittaa"
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) aloitteesta joulun alla maksettava ylimääräinen lapsilisä löi kipinää eduskunnan lisäbudjettikeskusteluun, kun Saarikko alkoi haastaa kokoomusta asiasta.
Saarikko sanoi kuulleensa kokoomuksen Ben Zyskowiczin välihuudot puhuessaan suomalaisten lapsiperheiden asiasta.
– Oletteko te eri mieltä? Tekö ette kannata ylimääräistä lapsilisämaksatusta? Tulkoon sekin nyt selväksi suomalaisille äänestäjille, mikä teidän kantanne siitä on, Saarikko provosoi.
Zyskowicz huusi väliin kokoomuksen ”kannattavan kaikkia vaalitäkyjä”.
– Jos te olette asiasta eri mieltä, odotan siinä tapauksessa, että teidän vastineestanne hallituksen lisätalousarvioon löytyy kohta, joka vastustaa lapsilisiä suomalaisille perheille. Jos te tuette tätä, niin sitten ei kannata siitä erikseen suuta soittaa.
Saarikko kertasi tehneensä elokuun alussa ehdotuksen ylimääräisestä lapsilisästä, joka sisältyy nyt käsiteltyyn lisäbudjettiin. Kokonaishintalappu valtiolle nousee 112 miljoonaan euroon menoraamin puitteissa, eikä kertaluontoinen lisäys aiheuta pysyviä menoja valtiontalouteen.
– Se maksetaan joulun aatonaattona, ja se on tärkeä monelle suomalaiselle lapsiperheelle, joista valtaosa on pieni- ja keskituloisia. Toivon, että ylimääräinen lapsilisä lähettää myös viestin: vaikka pandemia jyllää ja Euroopassa soditaan, niin lapsista ja perheistä pidetään aina huolta.
Saarikon eduskuntaan tuoma lisäbudjetti sisältää myös muun muassa uuden sotilaallisen tukimuodon Ukrainalle.
Saarikon mukaan kysymys on 30 miljoonan euron uudesta rahasta, joka käytetään joko Suomen maksuosuutena kansainväliseen Ukrainan materiaalitukirahastoon tai suorana tukena Ukrainalle suomalaiselta puolustusteollisuudelta tehtävillä hankinnoilla.
– Se on joka tapauksessa merkittävä ja vaikuttava sotilaallinen tuki Ukrainalle.
Lisäbudjetti sisältää rahoitusta myös Rajavartiolaitokselle itärajan aidan suunnitteluun ja pilotointihankkeeseen. Varsinaisen raja-aidan rahoitus sisältyy myöhemmin annettavaan talousarvion täydennykseen.
Lisäbudjetti viritti jälleen myös pienen debatin kuluvan vaalikauden velanotosta, jota ministeri Saarikko piti ei-toivottuna mutta välttämättömänä.
– Ja siksi sitä suuremmalla syyllä minusta tuntuu hyvältä ja oikealta, että kaikkia näitä merkittäviä velkapäätöksiä on koko eduskunta laajalla voimallaan tukenut. Kaikkia niitä, jotka ovat kyllä rikkoneet näkemyksemme esimerkiksi aiemmista sitoumuksista menokehyksiin, kuten puolustusvoimien tai maatalouden ratkaisut jo kevään puolella.
Saarikko kyseli kokoomukselta, mitä kaikkea puolue ei olisi hyväksynyt niin kutsuttuina poikkeuksellisina menoina normaalien kehysten yli.
– Tästä pitää saada selvyys, koska se näkemysero, josta kuvittelin eduskunnan todella olevan yksituumainen puolustuksen, rajan, pakolaisten ja, kyllä, kevään historiallisen maatalouspaketin yhteydessä — olevan isossa kuvassa erittäin yksituumainen.
Kokoomuksen Timo Heinonen kyseli puolestaan Saarikolta, miksi hallitus on lisännyt esimerkiksi sähköautojen hankintatukia ja Valtiokonttorin velanhallinnan kehittämistä ja siltojen kuntokartoituksien tekemistä kehysten ulkopuolella siksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Onko todella niin, että nämä ovat, arvoisa valtiovarainministeri, teidän mielestänne sellaisia menoja, joita ei voi sodan takia uudelleen rahoittaa kehysten sisältä. Kyllä näitä täältä löytyy, kun näitä katsoo, mutta vähän näyttää siltä, että teiltä on puuttunut jopa halu niitä sieltä katsoa.
Heinosen mukaan hallitus on pitänyt itsensä koossa lisävelkarahaa jakamalla. Säästöistä ei ole keskusteltu lainkaan. Toisaalta Heinonen kyseli, miksi keskusta ei tuonutkaan nyt uutta maatalouspakettia
Saarikon mukaan käsiteltävänä oleva lisätalousarvio koskee tätä vuotta. Hallitus pitäytyy menoraamissaan, jonka se on itselleen asettanut, ja julkisuudessa keskustellut luvut maataloudesta tai hoivavelasta ylittävät raamin, jonka hallitus on itselleen asettanut.
– Silloin joudutaan priorisoimaan, laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja pienentämään niiden mittakaavaa. Ne päätökset ovat edessä ja ne koskevat ensi vuoden taloutta, aivan normaalin prosessin mukaisesti, valtiovarainministeri selvitti.