Risikko ihmiskaupan uhrien kohtelusta: Lainsäädäntö aika lailla kunnossa, mutta onko se riittävä

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) uskoo, että ihmiskaupan uhrien kohtelua koskeva lainsäädäntö on kunnossa.

Hän oli keskustellut ihmiskaupan uhrien kohtelua kritisoineen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän kanssa ja totesi, että lainsäädäntöä on syytä arvioida ja arvioidaankin parhaillaan.

– Lainsäädäntö on aika lailla kunnossa. Meillä on meneillään arviointi, onko meidän lainsäädäntö riittävä. Siitä me saamme marraskuun alkupuolella tietoja. Sitten on tarkoitus, että kokoonnumme uudelleen pohtimaan, mitä sieltä nousi, Risikko sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kävi läpi kaikki Maahanmuuttoviraston (Migri) antamat nigerialaistaustaisia naisia koskevat oleskelulupapäätökset viime vuodelta tämän vuoden heinäkuun loppuun asti.

Naisia oli usein hyväksikäytetty seksuaalisesti, ja he olivat kokeneet raakaakin väkivaltaa Nigeriassa ja myös esimerkiksi Italiassa, johon nigerialaiset usein EU:ssa ensimmäisenä tulevat.

Selvityksen mukaan Migrin nigerialaisia ihmiskaupan uhreja koskevien päätösten perustelut myös ontuvat, riskiä joutua uudelleen uhriksi ei ole huomioitu riittävästi ja samantyyppisissä tilanteissa olevia hakijoita kohdellaan eri tavoin.

Myös Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kiistää kritiikin ja sanoo, että kannattaisi katsoa sitä, miten useat viraston päätökset pysyvät hallinto-oikeudessa.

– Oikeudellinen perusta on niin monimutkainen, että perustelut eivät välttämättä näytä olevan linjassa, mutta kyseessä on ennemmin päätösten kirjoitusongelma kuin oikeudellinen laatuongelma, Vuorio sanoo.

Meillä on näissä punainen lanka, vaikka se ei siltä näyttäisikään, koska perusteet ovat yksilöllisiä.

Migrin ylitarkastaja Anni Valovirta

Migrin ylitarkastaja Anni Valovirta kertoo käyneensä läpi useita päätöksiä, eikä hän niele valtuutetun kritiikkiä purematta.

– En allekirjoita täysin sitä, että perustelut eivät olisi kunnossa.

Hänen mukaansa linja voi näyttää epäjohdonmukaiselta, mutta ei ole sitä.

– Itse päätöksiä läpikäyneenä voin sanoa, että meillä on näissä punainen lanka, vaikka se ei siltä näyttäisikään, koska perusteet ovat yksilöllisiä, Valovirta sanoo.

Valtuutetun tekemän raportin mukaan ihmiskaupan uhreista useat ovat paenneet edelleen Suomeen paettuaan hyväksikäyttäjiään ja ihmiskauppiaita.

Suomi palauttaa heitä Italiaan esimerkiksi Dublin-sopimuksen nojalla, ja uhreja on valtuutetun mukaan hyväksikäytetty uudelleen käännytyksen jälkeen.

– Italian auttamisjärjestelmä ei toimi riittävän hyvin, Pimiä sanoo.

– Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus tulee myös Suomessa ottaa tosissaan eikä pompotella ihmiskaupan uhreja maasta toiseen.

Valtuutettu suositteli, että Migri laatii uuden ihmiskauppaohjeen ja kehotti tarkastelemaan, onko lainsäädäntö ajan tasalla.