Rikosoikeuden apulaisprofessori: Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, ja Erdoganin tulisi vaatia rangaistusta kuvan poltosta, jotta asia voisi edetä
Kunnianloukkaus on puhtaasti asianomistajarikos, eikä asia etene, jos väitetyn rikoksen kohde ei vaadi rangaistusta, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
Mielenosoittajat polttivat sunnuntaina Helsingissä Turkin suurlähetystöllä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kuvan, ja poliisi tutkii asiaa kunnianloukkauksena.
– Kunnianloukkaus etenee rikosprosessissa ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta, eli käytännössä Erdoganin tai hänen asianajajansa pitäisi vaatia rangaistusta, Hyttinen sanoo STT:lle.
Vaikka kyseessä olisi asianomistajarikos, on kuitenkin mahdollista, että poliisi alkaa selvitellä tapausta. Esiselvittelyyn sisältyy käytännössä myös sen varmistaminen, onko asianomistajalla rangaistusvaatimusta.
Apulaisprofessori alleviivaa, että Suomessa toimitaan Suomen sananvapaussääntöjen pohjalta. Hyvin provokatiivisetkin viestit ovat usein sallittuja, vaikka ne aiheuttaisivat yleistä paheksuntaa.
Kunnianloukkaukset on perinteisesti jaettu kahteen tyyppiin: ensimmäisessä kyse on valheellisen tiedon välittämisestä ja toisessa muunlaisesta solvauksesta. Niin kutsutun herjauksen osalta tilanne on selkeähkö, sillä jos toisen väite ei pidä paikkansa, voi kyseessä olla kunnianloukkaus, vaikka sen kohde olisi missä tahansa asemassa yhteiskunnassa.
Solvaukset ovat Hyttisen mukaan hankalampia. Yksityishenkilöiden välisissä tilanteissa pelkkä toisen idiootiksi kutsuminen voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, mutta poliitikkoja voi hänen mukaansa kutsua aika kovasanaisestikin ilman, että syyllistyy kunnianloukkaukseen.
Valokuvan polttamisesta puhuttaessa on kyse nimenomaan solvaustyyppisestä kunnianloukkauksesta. Hyttisen mukaan voidaan teoriassa ajatella, että ihmisen kuvan polttaminen solvaustarkoituksessa voisi olla kunnianloukkaus.
Kunnianloukkausta ei voida kuitenkaan arvioida yksinään, vaan asiassa pitää ottaa huomioon sananvapausulottuvuus. Kynnys on todella korkea sille, että merkittävän poliittisen vallankäyttäjän kuvan polttaminen täyttäisi lopulta kunnianloukkauksen tunnusmerkistön Suomessa.
– Etenkin, jos kuvan polttaminen liittyy merkittävän yhteiskunnallisen asian käsittelyyn, kuten voidaan ajatella, että Suomessa se varmaan on tässä tilanteessa liittynyt, hän lisää.
Suomen rikoslakiin tuli Hyttisen mukaan kymmenisen vuotta sitten oma momenttinsa, jonka mukaan kunnianloukkauksena ei lähtökohtaisesti pidetä yleisen tärkeän yhteiskunnallisen asian julkisesti tapahtuvaa kriittistä käsittelyä tai poliittiseen toimintaan kohdistavaa arvostelua.
Kurdistanin puolesta -toimintaryhmä on kertonut sunnuntaina vastustaneensa ainakin Turkin hallinnon Kurdistanissa harjoittamaa politiikkaa sekä osoittaneensa vastalauseensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenprosessille. Turkki on jarruttanut jäsenhakemusten käsittelyä.
Hyttisen mukaan rikosoikeudelliseen tulkintaan Suomessa ei saa vaikuttaa ulkopoliittinen päätöksenteko.
– Rikosoikeuden pitää oikeusvaltiossa pelata omaa peliään. Tulkintaan siitä, katsotaanko jokin asia kunnianloukkaukseksi, ei voi eikä saa vaikuttaa Suomen Nato-hakemus, Hyttinen alleviivaa.
Hyttisen mukaan kunnianloukkausepäily kuulostaa harvinaiselta, mutta ei kuitenkaan täysin ainutlaatuiselta. Hyttiselle tulee mieleen yksi toinen tapaus, jossa on epäilty vieraan valtion johtajan kunniaa loukatun Suomessa, ja tämäkin tapaus liittyi nimenomaan Erdoganiin.
Kuvan polttamisen käsittely kunnianloukkauksena kuulostaa niin ikään poikkeukselliselta. Apulaisprofessori ei muista ainakaan viime aikoina tapahtuneen sellaista, että kuva olisi poltettu ja asia olisi edennyt kunnianloukkauksena kovinkaan pitkälle.