Riistakeskuskaan ei tiedä, millä perusteilla kannanhoidollisia karhunmetsästyslupia pitäisi myöntää

Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi karhunmetsästyslupia rajusti heinäkuun alussa. Suomessa saa ministeriön esityksen mukaan kaataa kaudella 2024–2025 yhteensä 224 karhua. Tämä on 44 karhua enemmän kuin edellisellä kaudella.

Samalla kuitenkin sekä EU-tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tiukentuneet linjaukset ovat Suomen riistakeskuksen mukaan tehneet kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisestä käytännössä lähes mahdotonta. Suomen riistakeskus päättää myönnettyjen poikkeuslupien lopullisesta määrästä ja tarkemmasta kohdentamisesta hakemusten perusteella.

KHO antoi lokakuussa karhun kannanhoidollista poikkeusluvista kaksi ennakkopäätöstä, joissa se totesi, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti.

Ennakkopäätökset ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi Riistakeskuksen myöntämiin susien kaatolupiin. Suomessa ei helmikuun lopussa oltu reilun kahden kuukauden aikana kertaakaan susijahdissa kannanhoidollisella perusteella.

Suomen riistakeskus myönsi tälle kaudelle yhden kannanhoidollisen poikkeusluvan kymmenen karhun kaatamiseen Lieksaan. Hakemuksia tuli yhteensä parisenkymmentä. Kaikkiin muihin annettiin kielteinen päätös.

Kolme luvanhakijaa teki kielteisistä päätöksistä valituksen. Lieksaan menneestä myönteisestä päätöksestä ei ole vielä valitettu. Valitusaikaa on kuitenkin vielä ensi viikolle asti, Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo STT:lle.

– Karhu on lähtökohtaisesti rauhoitettu ja päämäärän pitää olla tarkasti määritelty poikkeusluvan saamiseksi. Jos päämäärä luvalle löytyy, pitää sille nyt löytyä myös riittävät perustelut, hän sanoo.

Myönnetyssä lupahakemuksessa selvitykset oli Riistakeskuksen tulkinnan mukaan annettu riittävällä tavalla.

– Emme vielä tiedä, tuleeko myönteisestä päätöksestä valitusta, sillä valitusaika on vielä käynnissä, Härkönen sanoo.

– Päämäärä kielteisissä päätöksissä saattoi olla oikea, mutta perustelut eivät olleet riittäviä.

Ongelmana Härkösen mukaan kuitenkin on, että poikkeuslupien myöntäminen on tällä hetkellä hyvin tulkinnanvaraista.

– Emme tiedä, olimmeko liian tiukkoja päätöksissämme, koska tällä hetkellä ei ole tietoa, missä tulkinnan rajat menevät. Toisaalta emme vielä tiedä, oliko myönteinenkään päätös laintulkinnan mukainen. Aika näyttää, menikö se vieläkään oikein.

Tilanne on hänen mukaansa hämmentävä myös päätöksentekijälle. Tämänhetkisessä metsästyslaissa tai luontodirektiivissä ei mainita, mitkä perustelut karhun kaadolle ovat riittäviä ja mitkä eivät.

– Päätöksentekijänäkään emme tiedä, mitä oikeuslaitos ratkaisee. Lopullinen varmuus tulee valitusten kautta, joista tulee linjauksia, mikä on riittävää ja mikä ei ole riittävää suhteessa luontodirektiiviin, Härkönen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli ennen syksyn metsästyskauden alkua noin 2 100–2 250 karhua.