Rehn: Julkista taloutta perusteltua vahvistaa – nopeasti vaikuttavien toimien lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia

”Kotitalouksien velkaantumisen jarruttamiseksi voisi harkita velkojen kokonaismäärän rajoittamista”
Talous

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan siitä, mitä tapahtuu suhdannetilanteen heikentyessä, kun viimeaikaisesta suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous ei ole noussut ylijäämäiseksi.

– Kun otetaan huomioon julkisen talouden kestävyysvaje ja Suomen yhä melko suotuisa suhdannetilanne, julkista taloutta olisi perusteltua vahvistaa, Rehn sanoi tänään.

Hänen mukaan nopeasti vaikuttavien toimien lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Rehnin mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen näyttää lähes mahdottomalta, ellei työllisyysastetta kyetä tuntuvasti nostamaan nykyiseltä tasoltaan.

Rehnin mukaan mikään yksittäinen toimenpide tuskin yksin nostaa työllisyysastetta ratkaisevasti, vaan tarvitaan useita toimia.

– Mahdolliset toimenpiteet koskevat perhevapaita, niin sanottua eläkeputkea sekä työttömyysturvaa ja laajemminkin muuta sosiaaliturvaa. Merkitystä on myös asuntopolitiikalla ja kilpailun esteiden purkamisella, Rehn sanoi.

Hänen mukaansa samaan aikaan koulutusjärjestelmän ja aktiivisen työvoimapolitiikan pitää onnistua tehtävissään.

– Uudistuksiin liittyy totta kai väistämättä arvovalintoja. Ne kuuluvat vaaleilla valituille edustajille, Rehn totesi.

Rehn nosti myös jälleen esiin suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen. Veloista suurin osa on asuntolainoja. Kulutusluottojen ja varsinkin taloyhtiölainojen osuus on kuitenkin nopeassa kasvussa.

Velkaantumisen suitsimiseksi on nykyisen käytössä lainakatto, eli uusien asuntolainojen kokoa suhteessa lainan vakuuksiin rajoittava enimmäisluototussuhde.

Rehnin mukaan lainakatto voi olla riittämätön etenkin asuntomarkkinoiden ylikuumetessa.

– Kotitalouksien velkaantumisen jarruttamiseksi Suomi voisi harkita muitakin välineitä, kuten kotitalouden velkojen kokonaismäärän rajoittamista suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Toinen keino olisi luottojen enimmäispituuden rajoitus, jolla lainojen pituudet pysyisivät nykyisillä terveillä tasoillaan, Rehn sanoi.

Hänen mukaansa uudet keinot tulisi kohdistaa muihinkin lainanantajiin kuin pankkeihin, koska rahoituspalveluiden monipuolistuminen ja digitalisoituminen on lisännyt uusien lainanantajien, kuten pikavippiyhtiöiden, merkitystä.