Ei onnistunut Mussolini, ei Berlusconi – Italia yrittää saada ikuisuusprojektinsa toteutettua Nato-hankkeena

Italian kenties kuuluisin julkinen rakennushanke on silta, jota ei ole olemassa. Ajatukset yhteydestä Manner-Italiasta Sisilian saarelle juontavat aina roomalaisaikaan saakka, ja sillan rakentamisesta ovat haaveilleet vuorollaan lähes kaikki Italian johtajat, heidän joukossa niin Benito Mussolini kuin Silvio Berlusconikin.

Sillan suunnitteluun on palanut rahaa jo vähintään satoja miljoonia euroja, mutta ilmoitukset töiden aloittamisesta ovat tulleet ja menneet ilman ensimmäistäkään lapionpistoa. Tästä huolimatta Italian johdossa ollaan jälleen toiveikkaita sillan toteutumisesta, koska nyt pelissä on mukana uusi ajankohtainen taikasana: puolustus.

Pääministeri Giorgia Melonin hallitus haluaa saada Messinansalmen ylittävän sillan mukaan EU:n sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaan. Samalla silta halutaan määritellä strategiseksi puolustukseen liittyväksi hankkeeksi, jonka yli 13 miljardin euron suuruisiksi arvioidut kustannukset auttaisivat takamatkalla olevaa Italiaa tekemään aimo harppauksen kohti sotilasliitto Naton uutta viiden prosentin puolustusmenotavoitetta.

Ilmeisesti kyseessä olisi Nato-tavoitteen 1,5 prosentin osuus, johon on mahdollista sisällyttää puolustukseen suoraan kuulumattomia, mutta sitä tukevia infrastruktuurihankkeita.

Verkkolehti Politicon haastatteleman Italian valtiovarainministeriön edustajan mukaan päätöstä sillan luokittelemisesta kokonaisturvallisuuteen liittyväksi hankkeeksi ei ole vielä tehty. Lieneekin hyvin epävarmaa, saako Italia ajatuksen myytyä EU- ja Nato-liittolaisilleen.

Virkamieslähteen mukaan sillan määrittely kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden kannalta välttämättömäksi hankkeeksi olisi omiaan karsimaan byrokraattisia esteitä töiden aloittamisen tieltä.

Huhtikuussa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä Italian hallitus muun muassa perusteli, että silta helpottaisi joukkojen siirtoja Pohjois-Euroopasta Sisilian sotilastukikohtiin. Suomalaisittain ajateltuna suunta vaikuttaa äkkiseltään väärältä nykytilanteessa.

Italialaisen Istituto Affari Internazionali -tutkimuslaitoksen Alessandro Marrone kyseenalaistaa vahvasti sillan sotilaallisen tarpeen ainakin Venäjän uhkaan vastaamisessa, myös, jos suunta olisi pois saarelta.

– Suurten sotilaallisten kykyjen siirtäminen Sisiliasta mantereelle ei olisi järkevää. Siksi on järkevämpää, että nopean toiminnan (maa)joukot on sijoitettu Lombardiaan, lähemmäs alppisolia sekä pohjoisen että idän suuntaan, Marrone sanoo Euractiv-sivuston haastattelussa.

Italian johdossa ei silti luovuttu toivosta: eteläitalialaisia aiemmin halveerannut, mutta nyt sillan puolesta äänekkäästi puhuva varapääministeri Matteo Salvini vakuutti vielä toukokuussa, että rakennustyöt Messinansalmessa alkavat kesän loppuun mennessä.

Oppositiossa ei jaeta optimismia sen paremmin kuin koko hankkeen mielekkyyttä. Vasemmistopopulistisen Viiden tähden liikkeen eurokansanedustajan Giuseppe Antocin mukaan hallituksen pyrkimykset pitävät pilkkanaan sekä italialaisia että Italian Natolle antamia sitoumuksia.

– En usko, että tämä hämäys menee läpi. Hallituksen pitäisi pysähtyä ja välttää tekemästä itsestään kansainvälistä narria, hän sanoi Politicolle.

Ensimmäiset varsinaiset suunnitelmat Messinansalmen sillasta valmistuivat jo 1970-luvulla, ja niitä on vuosien mittaan useaan otteeseen paranneltu. Sillan suunnittelua ja rakentamista varten on oma valtiollinen Stretto di Messina -yhtiö.

Ei ole ihme, että silta on jäänyt toistaiseksi rakentamatta, sillä luettelo perusteista hanketta vastaan on pitkä. Ehkä ilmeisin liittyy maaperään. Messinansalmi on seismologisesti aktiivista aluetta, jossa muun muassa joulukuun 1908 maanjäristys ja sitä seurannut tsunami surmasivat ainakin 70 000 ihmistä.

Sittemmin alueella on rekisteröity tuhansia järistyksiä, joten suunnittelijoilla on ollut ymmärrettävästi vaikeuksia myydä vakuuttelujaan sillan kestämisestä.

Ympäristönsuojelijat ovat puolestaan huolissaan sillan vaikutuksista lintuihin ja meriekosysteemiin. Suunniteltu silta kulkisi kolmen Natura 2000 -suojelualueen läpi.

Sillan taloudellista mielekkyyttä on kyseenalaistettu muistuttamalla, että se yhdistäisi tosiinsa kaksi Italian köyhintä aluetta. Niillä olisi paljon kiireellisempiäkin tarpeita julkiselle rahalle elinolojen parantamiseksi.

– Vietimme juuri viime kesän ilman hanavettä. Koko vesihuoltojärjestelmän saisi kuitenkin kuntoon vain murto-osalla siltaan varatuista rahoista. Puhumattakaan terveydenhoidosta, kouluista ja asumisesta, sanoi siltaa aktiivisesti vastustava sisilialainen Gino Sturniolo maaliskuussa Euronewsille.

Toteutuessaan Messinansalmen riippusillan jänneväli olisi noin 3 300 metriä. Se olisi kertaheitolla yli kilometrin pidempi kuin maailman toistaiseksi pisimmässä riippusillassa, joka on Dardanellien salmen Turkissa ylittävä 1915 Canakkale -silta. Tämä olisi poikkeuksellista, sillä aiemmin riippusiltojen historiassa jännevälit ovat pidentyneet vähin erin ja huomattavasti lyhyemmin askelin.

Siltaa kannattelevat pylonit kohoaisivat salmen molemmin puolin peräti 399 metrin korkeuteen. Sillan kannella olisi autoille kolme ajokaistaa molempiin suuntiin junaraiteiden lisäksi. Suurin vapaa korkeus merenpinnasta siltaan olisi 65 metriä.