Ravintoloiden alkuperämerkinnät Brysselin sinettiä vailla

Ravintola-asiakas voi jatkossa saada tietoonsa pihvinsä alkuperämaan ilman, että hänen pitää kysyä sitä erikseen.

Asetus ammattikeittiöissä tarjottavan lihan ja kalan alkuperästä on vain EU-komission puumerkkiä vailla.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut asetuksen, jonka mukaan ravintoloiden ja suurkeittiöiden täytyy ilmoittaa raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuperämaa kirjallisesti. Tieto voi olla vaikka ilmoitustaululla.

– Määräys koskee myös muuta kuin pääraaka-aineena tarjottavaa lihaa tai kalaa. Alkuperä pitäisi kertoa, vaikka lihaa tai kalaa olisi pienikin määrä, tarkentaa lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Komission lausuntoa asiasta odotetaan helmikuun alkupuolella. Jos asetus menee läpi, se voi astua voimaan jo keväällä.

Alkuperämaa pitäisi ilmoittaa tuoreesta, jäähdytetystä ja pakastetusta lihasta sekä kalasta niin kokonaisena kuin jauhettunakin.

Sääntö ulottuisi siis esimerkiksi lihapulliin ja makaronilaatikkoon. Myös esimerkiksi lohikeiton ja -voileivän sekä sushin ainesosana olevan kalan alkuperä pitäisi ilmoittaa.

Äyriäiset ja nilviäiset jäävät ulkopuolelle. Ilmoitusta ei myöskään vaadita raaka-aineena käytetyistä kala- tai lihavalmisteista, kuten kypsennyksen läpi käyneistä makkaroista ja kinkuista.

Tuoreeksi lihaksi ei myöskään katsota esimerkiksi marinoituja broilerisuikaleita tai ravintolan käyttämiä valmiita lihapullia ja kalapuikkoja.

EU on ollut hidas viemään eteenpäin ruuan alkuperämerkintöjä. Siksi Suomi toteuttaa niitä kansallisilla asetuksilla.

– Missään muussa EU-maassa ei tietojemme mukaan ole vaatimusta ravintolaruoan alkuperämerkinnöistä. Muutamassa maassa merkintää vaaditaan pakatuilta elintarvikkeilta.
Elintarvikepakkauksissa lihan ja maidon alkuperämerkintä tuli Suomessa pakolliseksi kesällä. Määräys koskee myös lihajalosteita ja eineksiä.