Puolustusministeri Niinistö: Suursotaharjoituksesta tullut semanttinen ongelma – Presidentti korosti rauhallista etenemistä

Porina mahdollisen mittavan kansainvälisen sotaharjoituksen ympärillä jatkui maanantaina.

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kanssa tämän esiintuomasta sotaharjoitusaikeesta.

– Meillähän on ollut joskus aina silloin tällöin tapana pitää niin sanottu pääsotaharjoitus, jolla on tarkoitettu lähinnä lähtevän vuosiluokan suuren puoleista harjoitusta. Niitä ei nyt juuri ole ollut, presidentti Niinistö sanoi, kun asiasta kysyttiin Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin tapaamisen yhteydessä.

Presidentti Niinistö ei kutsuisi ajatusta suursotaharjoitukseksi.

– Jos tällaista pääsotaharjoitusta nimenomaan vapautuvalle asevelvollisjoukolle suunnitellaan, niin on niitä nyt ennenkin ollut, Niinistö sanoi.

Presidentti Niinistö totesi puolustusvaliokunnan ja eduskunnan hyväksyneen selonteon, jossa todetaan, että Suomi tiivistää harjoittelutoimintaansa.

Yksi elementti siinä on avun vastaanottamisen harjoittelu.

Presidentti korosti rauhallista etenemistä.

– Puhutaan nyt kaikessa rauhassa ensin selväksi tämä asia, myöskin eduskunnan valiokuntien kanssa, jolloin varmasti löydetään sellainen yhteinen ajattelu siitä, mitä kannattaa tehdä, Niinistö sanoi.

Lähtökohtaisesti hän suhtautuu myönteisesti harjoitustoiminnan kehittämiseen.

Puolustusministeri Niinistö panee väittelyn Suomessa järjestettävästä suuresta sotaharjoituksesta osin terminologian piikkiin.

Ministerillä ei ole mitään suursotaharjoitus-termiä vastaan, mutta hän korostaa, että käytännössä kyseessä on Puolustusvoimien vuoden 2020 pääsotaharjoitus ja sen koko.

– Lehdistö on puhunut suursotaharjoituksesta, minä olen puhunut yleensä harjoittelusta ja isomman harjoittelun tarpeesta. Tästä on jokin kumma semanttinen ongelma tullut, että suursotaharjoitus olisi jotenkin terminä ongelmallinen, Niinistö sanoi pohjoismaisen puolustusministerikokouksen yhteydessä Helsingissä.

Ministeri Niinistön mukaan Ruotsin Auroran tyyppinen noin 20 000 sotilaan harjoitus olisi aivan luonnollinen, kun viime aikoina pääsotaharjoitukset ovat olleet 10 000–12 000 sotilaan luokkaa.

– Nyt sitten otettaisiin kumppanimaita mukaan ja harjoiteltaisiin vähän suuremmalla joukolla kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista, joka on Puolustusvoimien uusi lakisääteinen tehtävä, Niinistö kuvasi.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist toisti maanantaina tiedotustilaisuudessa maansa kannan, jonka mukaan Ruotsi olisi valmis osallistumaan tällaiseen harjoitukseen Suomessa.

Jussi Niinistö puolestaan muistutti, että Suomen 1970- ja 80-lukujen kansalliset harjoitukset olivat vieläkin suurempia, 30 000–40 000 sotilaan kokoisia.

– Puolustusvoimissa on jo pidempään toivottu tällaista suurempaa harjoitusta, jossa kaikki puolustushaarat ovat mukana. Nämä ovat meiltä tyystin puuttuneet, hän sanoi.