Presidentti Stubbin mukaan Ukrainan tukeminen on osa Suomen omaa puolustusta, mutta tuessa ollaan äärirajoilla

Presidentti Alexander Stubbin mielestä Ukrainan tukeminen on tällä hetkellä yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä pilareista. Hän uskoo suomalaisten ymmärtävän tarpeen jatkaa mittavaakin tukea ukrainalaisille.

– Kaikkihan lähtee siitä, että me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa tällä hetkellä tavallaan myös Suomea ja länsimaisia demokratioita. Eli se on osa meidän omaa puolustustamme, että me tuemme Ukrainaa, Stubb sanoo.

STT haastatteli Stubbia Presidentinlinnassa keskiviikkona.

Tuoreimpia rintamatietoja erityisesti Harkovan suunnalta Stubb pitää huolestuttavina. Hän kuvailee tilannetta kulutussodaksi, jossa Venäjällä näyttää olevan loputtomat resurssit.

– Enkä nyt puhu vain sotamateriaalista, vaan siitä, että (presidentti Vladimir) Putinin hallinto häikäilemättömästi kykenee tapattamaan omia ihmisiään ilman minkään näköisiä rajoja, Stubb kuvailee.

Viime aikoina on kuultu vetoomuksia lännen sotilaallisen avun lisäämisestä.

– Sanotaanko nyt niin, että kyllä me tällä hetkellä olemme myös tukemme äärirajoilla laajassa mittakaavassa. Tätä tukea on annettu jo nyt vähän yli kaksi vuotta, meidänkin kohdalla jo noin kolme miljardia euroa, Stubb kommentoi.

Suomalaisten sotilaiden lähettämisestä koulutus- tai muihin tehtäviin Ukrainan alueelle ei ole Stubbin mukaan tällä hetkellä tarpeen keskustella.

Natoa on kiirehditty esittämään Ukrainalle jäsenyyskutsu jo heinäkuun Washingtonin huippukokouksessa, mitä tuskin kuitenkaan tapahtuu.

– Olen varma siitä, että löydämme tarvittavat sanamuodot Washingtonin huippukokoukseen, jotka menevät ehkä askelta tai piirua pidemmälle kuin Vilnan (Naton viime kesän huippukokous) sanamuodot, Stubb arvioi.

Stubb kertoo Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin pyytäneen myös häntä auttamaan siinä, että mahdollisimman monen maan edustajat tulisivat paikalle Sveitsissä pidettävää rauhankonferenssiin.

– Tällä hetkellä teen paljon puheluita erityisesti globaalin etelän maihin ja toivon, että he tulisivat tuohon kokoukseen kesäkuun puolen välin jälkeen, Stubb kertoo.

Stubb oli ulkoministerinä tiiviisti mukana Georgian tilanteen selvittelyssä vuonna 2008 Venäjän kanssa käydyn lyhyen sodan jälkeen. Liki 16 vuotta myöhemmin hän on presidenttinä huolissaan ja hämmästynyt seurannut Georgian tapahtumia.

– Olisin olettanut, että georgialaiset ymmärtäisivät mitä tarkoittaa olla Venäjän kyljessä sen perusteella, mitä he kokivat elokuussa 2008, Stubb pohtii.

Stubbin mukaan Georgiassa on käynnissä vapaustaistelu Eurooppaan ja Venäjään nojautuvien voimien välillä. Maata repii hallituksen parlamentissa läpi ajama laki ulkomaista vaikuttamista vastaan.

Stubbin mielestä laki on EU-lainsäädännön vastainen. Hän ei kuitenkaan moiti EU:ta hätiköinnistä jäsenehdokkaan aseman myöntämisessä Georgialle.

– On hyvä antaa jäsenyysperspektiivi, mutta se perspektiivi pitää myös ansaita. Ja tällä hetkellä Georgia ei sitä ansaitse, Stubb sanoo.

Georgian ja Ukrainan tilanteet ovat presidentin mukaan muistutuksia siitä, että EU:n laajentuminen on nykyään geopoliittinen ja turvallisuuskysymys.

EU:sta puhuttaessa hän nostaa esiin kesäkuun eurovaalit ja kehottaa suomalaisia valppauteen.

– Varmasti tulee olemaan hybridivaikuttamista Venäjän puolelta, jolla yritetään hajottaa ei vain EU:n mutta myös Suomen sisäistä pakkaa, Stubb varoittaa.