Stubb sai kutsun Trumpin Gazan rauhanneuvostoon – kolmevuotinen jäsenyys maksaa miljardi dollaria
Presidentti Alexander Stubb on kutsuttu mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin johtamaan Gazan rauhanneuvostoon. Presidentin kanslia vahvisti tiedon STT:lle maanantaina. Kanslian mukaan kutsuun tutustutaan.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu mukaan, kertoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov maanantaina toimittajille.
Valkoinen talo ei tiettävästi ole vahvistanut uusia nimityksiä.
Maanantai-iltana ei ollut vielä selvää, ketkä kaikki rauhanneuvostoon tai sen eri elimiin kutsutuista johtajista lopulta kutsun hyväksyvät.
AFP:lle puhunut presidentti Emmanuel Macronia lähellä oleva lähde kertoi, että ainakin Ranska voisi tyrmätä kutsun. Vastaavanlainen vahvistamaton tieto saatiin myös Kanadasta, AFP uutisoi.
Rauhanneuvostoon yli kolmivuotista jäsenyyttä halajavan tahon tulee maksaa miljardi Yhdysvaltain dollaria eli noin 860 miljoonaa euroa, kertovat muun muassa talousuutistoimisto Bloomberg sekä uutiskanava CNN.
Bloombergin näkemässä luonnoksessa sanotaan, että jäsenkausi ei olisi kolmea vuotta pidempi ilman lisämaksua ja että puheenjohtaja voi uusia jäsenyyden. Trumpin on määrä toimia neuvoston puheenjohtajana.
Bloombergin tietojen mukaan luonnos vaikuttaa viittaavan siihen, että Trump itse hallinnoisi varoja. Tämä ei välttämättä sovi kaikille jäsenille.
Bloombergin mukaan kriitikot ovat huolissaan siitä, että Trump yrittää luoda kilpailijaa YK:lle, jota presidentti on pitkään kritisoinut.
Luonnoksessa sanotaan, että rauhanneuvosto on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää vakautta, palauttaa luotettava ja lainmukainen hallinto sekä turvata kestävä ja pysyvä rauha konfliktialueilla tai alueilla, joita uhkaa konflikti.
Rauhanneuvoston perustaminen on osa Trumpin Gaza-suunnitelmaa. Neuvoston on määrä hallinnoida väliaikaisesti Gazan kaistaa.
Koko suunnitelmaa on kritisoitu muun muassa siitä, että siinä ei ole otettu riittävästi huomioon palestiinalaisnäkökulmaa.
Valkoinen talo on aiemmin vahvistanut, että jäseniksi on nimetty muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja erityislähettiläs Steve Witkoff, Britannian entinen pääministeri Tony Blair, Trumpin vävy Jared Kushner sekä Maailmanpankin pääjohtaja Ajay Banga.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kritisoi viikonloppuna nimityksiä. Pääministerin kansliasta kerrottiin muun muassa israelilaislehti Haaretzin mukaan, että nimityksiä ei ollut koordinoitu Israelin kanssa ja että ne ovat sen linjan vastaisia
Turkin presidentin tiedottaja kertoi lauantaina, että Trump on kutsunut neuvoston jäseneksi myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin.
Egyptin ulkoministeri Badr Abdelatty puolestaan kertoi, että Trump oli kutsunut Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin liittymään neuvostoon.
Gazan palestiinalaista siviilihallintoa hoitaa 15-henkinen asiantuntijakomitea, joka on erillinen neuvostosta. Komiteaa johtaa rakennustekniikan tohtori ja entinen palestiinalaishallinnon apulaissuunnitteluministeri Ali Shaath.
Komiteaan eli väliaikaishallintoon nimitettävistä henkilöistä kiisteltiin pitkään. Komitean on tarkoitus vastata Gazan päivittäisistä siviili- ja hallintotoimista sen jälkeen, kun kaistan hallinta siirtyisi kaavaillusti pois äärijärjestö Hamasilta.
Israelin ja Hamasin välistä aselepoa ovat varjostaneet muun muassa vaikeudet avustuskuljetuksissa sekä aseleporikkomukset. Gazalaisviranomaisten mukaan ainakin yli 450 palestiinalaista on saanut surmansa sovunkin jälkeen.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki sanoo STT:lle, että Trumpin 20 kohdan rauhansuunnitelma on ”the only game in town” eli ainoa, jolla on poliittista painoarvoa. Siksi hän sanoo yrittävänsä katsoa tilannetta myös saavutusten kannalta.
– Suunnitelman pohjalle voidaan lähteä rakentamaan tulevaisuutta, Ruohomäki sanoo.
Hän antoi haastattelun STT:lle Gazan tilanteesta ennen rauhanneuvoston jäsenistön vahvistumista.
Aselevon ensimmäinen vaihe alkoi lokakuussa. Sen aikana Israel ja Hamas vaihtoivat vankeja ja Hamas palautti eläviä ja kuolleita panttivankeja Israelille.
Ruohomäen mukaan tässä mielessä aselevon ensimmäinen vaihe onnistui, vaikka kaikki ei sujunut toivotusti.
Osapuolet syyttivät toisiaan aseleporikkomuksista. Gazan terveysministeriön mukaan Israelin joukot ovat surmanneet yli 450 ihmistä sen jälkeen, kun aselepo tuli voimaan.
Israel salli myös kansainvälisten avustusten pääsyn Gazan nälkiintyneille siviileille.
Se, minkä maiden joukkoja tulisi rauhanturvajoukkoihin, on yhä auki.
Yhdysvaltojen Lähi-idän-joukkojen komentokeskus eli Centcom avasi lokakuussa Israelin puolelle CMCC-keskuksen (Civil Military Coordination Centre), jossa on amerikkalaisia sotilaita ja Euroopan maista tulevia upseereja.
Heidän on määrä auttaa Gazan kaistan vakauttamisessa, ja Ruohomäen mukaan heistä olisikin apua.
Ruohomäen mukaan voitaisiin käyttää myös palestiinalaishallinnon poliiseja, joita Suomikin on kouluttanut.
– Muuta tahoa ei ole, jolla olisi riittävää hyväksyntää palestiinalaisten osalta.