Presidentti Stubb aloittaa kolmipäiväisen valtiovierailun Norjassa – Turvallisuus- ja puolustusasiat pinnalla
Presidentti Alexander Stubb aloittaa tiistaina kolmipäiväisen valtiovierailun Norjaan puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Vierailu käynnistyy Oslossa kuninkaanlinnalla, jossa kuningas Harald ja kuningatar Sonja ottavat suomalaisvieraat vastaan.
Paikalla on myös muuta kuningasperhettä, kuten kruununprinssi Haakon, kruununprinsessa Mette-Marit ja prinsessa Astrid.
Myöhemmin päivällä Stubb vierailee muun muassa suurkäräjillä eli Norjan parlamentissa. Suzanne Innes-Stubb puolestaan tutustuu kruununprinsessa Mette-Maritin kanssa maahanmuuttajien kielenopiskeluun.
Ensimmäinen vierailupäivä päättyy Norjan kuningasparin isännöimiin juhlaillallisiin kuninkaanlinnassa.
Erilaiset kohut ovat koetelleet viime aikoina norjalaisten tukea kuningashuoneelle, mutta etenkin kuningasperheen pää kuningas Harald on edelleen hyvin suosittu, eikä hänen toivota luopuvan vallasta.
Stubbin valtiovierailun poliittinen osuus on vuorossa keskiviikkona, kun presidentti käy keskustelut Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören kanssa.
Stubb myös puhuu oslolaisella kauppakorkeakoululla, tapaa opiskelijoita ja osallistuu liike-elämän seminaariin. Puheen seminaarissa pitää liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne (ps.).
Suzanne Innes-Stubb ja kuningatar Sonja vierailevat keskiviikkona muun muassa Vigeland-museossa.
Päivän päätteeksi Suomen presidenttipari järjestää vastaanoton Norjan kuningasparille Nobelin rauhankeskuksessa.
Samassa paikassa ilmoitettiin viime viikolla Nobelin tämän vuoden rauhanpalkinnon myöntämisestä japanilaiselle ydinaseita vastustavalle järjestölle Nihon Hidankyolle.
Torstaina valtiovierailun ohjelma siirtyy Bergeniin, missä Stubb tutustuu yhdessä kruununprinssi Haakonin kanssa Norjan tärkeimpään laivastotukikohtaan Haakonsverniin.
Stubbin valtiovierailu Norjaan osuu mielenkiintoiseen aikaan sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden kannalta.
Norjan turvallisuuspoliisi PST nosti viikko sitten terroriuhkan tasoa toiseksi korkeimmalle tasolle viisiportaisella asteikolla. PST:n mukaan uhka johtuu Lähi-idän tilanteesta ja kohdistuu erityisesti israelilaisiin ja juutalaisiin kohteisiin.
Norja on myös ottanut käyttöön tehostetut tilapäiset rajatarkastukset ainakin 22. lokakuuta saakka.
Norja on kasvattamassa ensi vuonna puolustusbudjettiaan noin viidenneksellä 110 miljardiin kruunuun (noin 9,2 miljardiin euroon).
Puolustusministeriön mukaan määrä vastaa 2,15:ta prosenttia Norjan bruttokansantuotteesta eli ylittää Natossa asetetun kahden prosentin vähimmäisvaatimuksen.
Lisärahalla aiotaan hankkia muun muassa lisää sukellusveneitä ja pinta-aluksia sekä parantaa sotilaiden asuinoloja.
Norjan hallitus myös korvamerkitsee 967 miljoonaa kruunua (82 miljoonaan euroa) puolustusteollisuuden vahvistamiseen.
Osansa siitä saa suomalais-norjalainen Nammo, jonka tuotantolaitoksille Raufossiin rakennetaan kolmas rakettimoottoreiden tuotantolinja. Hallituksen mukaan monissa Ukrainan ilmapuolustuksessa käytetyissä ohjuksissa on Norjassa valmistetut rakettimoottorit.
Norjan ja Suomen puolustusteollisuuden kytkökset ovat läheisiä, sillä puolet Nammosta omistavasta suomalaisesta Patriasta puolet (49,9 prosenttia) omistaa vuorostaan norjalainen Kongsberg.
Norja on ostanut aiemmin samoja F-35-hävittäjiä kuin Suomi ja saanut niistä jo suurimman osan maahan. Loppujen kanssa on kuitenkin kärsitty koneen ohjelmistopäivityksistä johtuneista toimitusviivästyksistä.
Norjaa on vaadittu niin ulkomailla kuin kotimaassakin tekemään enemmän Ukrainan sotilaalliseksi tukemiseksi.
Perusteluna on se, että kaasunviejä Norja on saanut roimasti lisää vientituloja kaasuvirtojen Venäjältä Eurooppaan katkettua sodan laajentumisen jälkeen.
Norjassa on myös noussut uutiseksi Iltalehden tieto, jonka mukaan Naton FLF-joukkoihin Pohjois-Suomessa voisi osallistua myös norjalaisia sotilaita.