Presidentiksi pyritään nyt valitsijayhdistyksen avulla – Tutkija: Pitkän linjan puoluepoliitikot joutunevat perustelemaan puolueettomuuttaan
Tulevissa presidentinvaaleissa ainakin kolme ehdokasta aikoo pyrkiä tehtävään valitsijayhdistyksen kautta. Tutkijan mukaan tämä on mielenkiintoinen kehitys, joka yleistyessään luo odotuksia sekä ehdokkaita että presidentti-instituutiota kohtaan.
Perinteisesti Suomessa on noustu presidentiksi puoluetaustalla tai vähintäänkin puolueiden vahvalla tuella, mutta valitsijayhdistykset pyrkivät rikkomaan tätä tapaa.
– Presidenttiyttä tavoittelevat haluavat kenties näin luoda mielikuvaa itsestään puolueettomina toimijoina, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.
STT haastatteli Vanhasta Suomi Areena -tapahtuman yhteydessä.
Valitsijayhdistyksen kautta presidenttiyttä ovat ilmoittaneet tavoittelevansa vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Rehn on sanonut jäävänsä virkavapaalle, jos hänet asetetaan ehdokkaaksi. Sekä Haavisto että Rehn ovat olleet pitkään mukana puoluepolitiikassa. Vihreät on jo ilmoittanut tukevansa Haaviston ehdokkuutta, ja keskustan odotetaan antavan tukensa Rehnille ylimääräisessä puoluekokouksessaan syyskuussa.
Valitsijayhdistyksen kautta on ehdolla myös Paavo Väyrynen (kesk.).
Toistaiseksi ainoa eduskuntapuolueen nimeämä ehdokas on Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.
Myös nykyinen presidentti Sauli Niinistö valittiin valitsijayhdistyksen kautta.
Valitsijayhdistyksen ehdokkuus vaatii, että 20 000 äänioikeutettua suomalaista allekirjoittaa ehdokkaan kannattajakortin.
Valitsijayhdistysten nousu on tuore ilmiö ja siten nostattaa kysymyksiä.
– Etenkin pitkän puoluetaustan valitsijayhdistysten ehdokkaat, jotka ovat vielä hiljattain olleet aktiivisia politiikassa, kohdannevat kysymyksiä päätöksestään, Vanhanen pohtii.
Oma kysymyksensä Vanhasen mukaan on se, onko Suomessa väyliä nousta vaativaan tehtävään ilman pitkää taustaa politiikan arjessa.
Presidentin valtaoikeuksia on kavennettu neljän vuosikymmenen ajan. Vanhanen uumoilee, että presidentin yhä vahvemmalle sovittelevalle roolille myös sisäpolitiikan asioissa alkaisi mahdollisesti olla kysyntää.
– Sisäpoliittisesti vahvemman roolin omaksumista tosin saattaa varjostaa aiempi puoluepoliittinen asema.
Kysyntää voisi Vanhasen mukaan olla siksi, että poliittiset voimasuhteet ovat polarisoituneet, eduskuntavaalit olivat repivät ja vaalien jälkeenkään tilanne ei ole rauhoittunut.
– Voisiko presidentti olla vielä enemmän sellainen henkilö, joka pystyy asettautumaan väliin ja yrittää aktiivisesti tunnustella ihmisten näkemyksiä ja hakea kompromisseja sen sijaan, että toimisi päätoimisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Suomessa on totuttu siihen, että on vahva presidentti-instituutio, joka pystyy tarvittaessa puuttumaan asioihin.
– Mielipidemittaukset ovat osoittaneet, miten merkittävä osa suomalaisista on kuitenkin edelleen valmis antamaan jopa lisää valtaa presidentille. Meillä on tiettyä kaipuuta maanisän tai -äidin rooliin, Vanhanen sanoo.
Hän ei kuitenkaan näe tarvetta presidentin perustuslaillisen vallan lisäämiseksi.
Nato-jäsenyys itsessään osaltaan vahvistaa presidentin asemaa, koska presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksissa.
– Presidentillä on sitä kautta tiettyä uudenlaista agendavaltaa, joka osuu muutenkin instituution perustuslaillisiin tehtäviin.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tammikuussa 2024.